Lehmän elämää

Maitotiloilla pidetään hyvää huolta lehmistä joka päivä. Hyvinvoiva ja terve lehmä, joka saa sopivaa ravintoa ja hoitoa, lypsää myös puhdasta, laadukasta maitoa.

Lehmän hyvinvointi on monien asioiden summa

Voidakseen hyvin lehmä tarvitsee sopivaa ravintoa, riittävästi raikasta vettä, sopivan elintilan, tasaisen elämänrytmin ja lajitoverien seuraa. Lehmät rakastavat rauhaa ja tavallisia päiviä – siis stressitöntä elämää. Ne eivät pidä nopeista ja äkkinäisistä muutoksista eivätkä kaipaa vaihtelevaa ohjelmaa päiviinsä. Uudet asiat jännittävät lehmiä, ja siksi lehmän arjessa on tehtävä muutoksia maltillisesti. Lehmän lempiasioita ovat syöminen, märehtiminen ja lepo.

Millainen on lehmän päivä?

Lehmä on märehtijä ja suurin osa sen päivästä, jopa 15-16 tuntia vuorokaudesta kuluu syömiseen ja märehtimiseen. Suomessa lehmät syövät pääasiassa oman tilan nurmirehua. Se koostuu esimerkiksi timoteista, nurminatasta sekä apilasta. Rehua myös säilötään tiloilla talvea varten. Nurmen lisäksi säilörehua tehdään palkokasveista, nurmen ja palkokasvien seoksista sekä jonkin verran viljasta. Lehmät syövät esimerkiksi rypsiöljyn tuotannosta ylijääneet rypsin siemenet, joista öljy on puristettu pois. Soijaa valiolaisten tilojen lehmät eivät syö ollenkaan.

Pihattonavetan ruokintapöytään tuodaan rehua kahdesti päivässä siten, että lehmillä ruokaa on aina saatavilla. Seuraavana päivänä ruokintapöytä puhdistetaan ennen kuin siihen tuodaan uutta rehua. Myös parsinavetassa lehmät ruokitaan pari kertaa päivässä.

Raikas vesi on lehmälle yhtä tärkeää kuin laadukas ravinto. Talvisin lehmä juo noin 100 litraa vettä päivässä. Helteellä vedenkulutus kasvaa, ja kuumana kesäpäivänä lehmä saattaa juoda jopa 150 litraa vettä.

Lehmät nukkuvat yleensä navetassa. Kesäisin lehmällä voi olla mahdollisuus nukkua myös laitumella.

Lehmät lypsetään kaksi tai kolme kertaa päivässä. Jos navetassa on lypsyrobotti, voi lehmä käydä lypsyllä milloin itse haluaa. Monet kävisivät lypsyllä useinkin, sillä lypsyrobotilla ne saavat rehua. Lehmät ovat yksilöitä ja tuottavat maitoa eri määriä, keskimäärin noin 40 kiloa päivässä.

Katso mitä lypsyrobotilla tapahtuu

  • Anttilan tilan lehmät käyvät omaan tahtiin lypsyrobotilla

Lehmän lempiasioita ovat syöminen, märehtiminen ja lepo.

Lehmän elämänkaari

Lehmä alkaa tuottaa maitoa ensimmäisen vasikan syntymän jälkeen. Poikimisen jälkeen lehmä lypsää muutamia päiviä normaalia huomattavasti rasvaisempaa ternimaitoa, jonka tarkoitus on suojata vastasyntynyttä vasikkaa. Lehmä lypsää päivittäin 30–60 kiloa maitoa. Maitomäärä on suurimmillaan noin kuukauden kuluttua poikimisesta.

Noin 1 - 3 kuukauden kuluttua poikimisesta lehmä siemennetään uudelleen, ja maidon tuotanto alenee vähitellen. Pari kuukautta ennen uuden vasikan syntymistä lypsäminen lopetetaan. Maitotilalla syntyvät naaraspuoliset vasikat eli lehmävasikat jäävät kasvamaan maitotilalle. Poikavasikat eli sonnit siirretään kasvamaan lihakarjatiloille, joissa ne elävät noin puolentoista vuoden ikäisiksi. Sen jälkeen ne teurastetaan lihatuotteiksi.

Suomessa hieho poikii ensimmäisen kerran noin reilun kahden vuoden iässä, jolloin se alkaa tuottaa maitoa ja siitä tulee lehmä. Lehmä siemennetään uudelleen ja tiineys kestää yhdeksän kuukautta. Viimeiset kaksi kuukautta ennen poikimista lehmä on ummessa eli se ei tuota tällöin maitoa, eikä sitä siis lypsetä. Ummessaoloaikana lehmä valmistautuu uuteen poikimiseen ja maidontuotantoon. Keskimäärin lehmät poikivat reilut kolme kertaa elämänsä aikana, mutta vaihtelu on suurta.

Jotkut lehmät voivat poikia reilusti yli kymmenenenkin kertaa. Kolmen poikimisen jälkeen lehmä on noin 5-6 vuoden ikäinen. Valion tavoitteena on pidentää lehmien ikää ja lisätä terveitä tuotantovuosia. Voimalehmä-projekti tähtää lehmien yhä parempaan hyvinvointiin ja kestävyyteen. Lehmän elämä päättyy teurastukseen. Suomessa myös lypsylehmien liha käytetään ruoaksi.

Sopiva elintila

Lehmät voivat hyvin, kun ne saavat elää puhtaissa tiloissa, joissa on raikas ilma, tarpeeksi valoa ja riittävästi vapaata tilaa. Kuiva ja riittävän pehmeä makuualusta on tärkeä, asuipa lehmä sitten pihatto- tai parsinavetassa. Valiolaisista lehmistä yli puolet elää pihattonavetoissa. Pihattonavetassa lehmät saavat kulkea vapaasti rehu- ja makuualueiden välillä. Automaattilypsytiloilla lehmät voivat käydä myös lypsyllä milloin haluavat. Monien pihattonavetoiden lehmätkin laiduntavat.

Parsinavetassa lehmä asuu omassa parressaan, jossa se myös ruokitaan ja lypsetään. Parsikalusteiden oikeilla säädöillä voidaan vaikuttaa siihen, miten lehmä voi toteuttaa sen luonnollista liikettä makuulle ja ylös. Eläinsuojelulaki velvoittaa, että parsinavetoissa elävien lehmien on päästävä laitumelle tai jaloittelemaan vähintään 60 päivänä vuodessa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Etelä-Suomessa valiolaisten lehmien laidunkausi kestää neljästä viiteen kuukautta, pohjoisessa kolmesta neljään. Lehmien talviaikainen jaloittelu ulkona yleistyy vuosi vuodelta.

Sosiaalinen navetan asukas

Lehmä on pienestä pitäen laumaeläin, joka kaipaa laji- ja ikätoveriensa seuraa. Erityisesti laiduntaminen antaa lehmille mahdollisuuden lajinmukaiselle käyttäytymiselle ja vapaalle liikuskelulle. Lauman arimmille eläimille laitumen vapaa liikkumatila antaa mahdollisuuden myös yksinään oloon. Näin voi halutessaan sujuvasti väistää laumahierarkiassa ylempänä olevia lehmiä. Pihattonavetoissa seurustelu onnistuu myös talven aikana.

Laumassa syntyy tyypillisesti myös sisäinen arvojärjestys. Arvoasteikossa alimpana olevat lehmät voivat joutua ylempiensä kolhimiksi, ja myös ravinto voi jakautua epätasaisesti lauman kesken. Varsinkin vapaasti pihattonavetassa käyskentelevien lehmien välille saattaa syntyä kärhämää, etenkin jos laumaan tulee uusia eläimiä.

Lue lisää lehmän elämästä:

Eläinten hyvinvointi
Lehmien liikkuminen
Laiduntaminen ja jaloittelu lisäävät lehmän hyvinvointia
Luomulehmän elämää
Aino Laakso
Kesällä moni lehmä saa ravintonsa laitumelta
Helena Karhujoki
Lehmien talven ruoka säilötään kesällä
Helena Karhujoki
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen.Lisätietoja ›