Suomalaiset ovat aktivoituneet kiinnittämään huomiota ruokahävikkiin, ja moni kokeekin ahdistusta roskiin heitetystä ruoasta. Ruokahävikkiin liittyy paljon erilaisia väitteitä ja uskomuksia, joten selvitimme, mitkä myyteistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät.
Ei. Itse asiassa kotitaloudet muodostavat suurimman osan ruokaketjussa syntyvästä hävikistä Suomessa. Ruokahävikin määrä on arviolta 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa, mistä 30 % muodostuu kotitalouksissa. Suomalaisista kotikeittiöistä heitetään ruokaa roskiin noin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Henkilöä kohden hävikki on siis keskimäärin 20–25 kiloa ruokaa. Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois muun muassa leipää, hedelmiä ja vihanneksia sekä maitotuotteita.
Ei. Ruokahävikkiä voi estää omassa arjessaan helposti ottamalla käyttöön muutamia yksinkertaisia vinkkejä:
Kyllä. Pakkauksen tehtävä on suojella ruokaa pilaantumiselta. Usein ajatellaan, että tiettyjä pakkausmateriaaleja välttelemällä tehdään ekologisia valintoja. Tämä ei kuitenkaan ole totta: hyvin valittu pakkaus suojaa ruokaa pilaantumiselta. Esimerkiksi muovi on edelleen perusteltu pakkausmateriaali helposti pilaantuvien tuotteiden suojaamiseen. Lisäksi pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ovat paljon pienemmät kuin ruokahävikin.
Monet ovat ihmetelleet esimerkiksi, miksi maito- ja jogurttitölkeissä on muoviset korkit. Korkin tehtävä on pitää tölkin sisältö hyvänä mahdollisimman pitkään, ja hengittämätön muovi suojaa sitä paremmin kuin pelkkä pahvinen suljin.
Tiesitkö muuten, että Valion jogurtti-, maito-, piimä- ja kermatölkkien muoviset osat, kuten korkit, on valmistettu täysin kasvipohjaisista materiaaleista?
Kyllä. Tutkimusten mukaan kaikesta ihmisten kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta jopa kolmannes syntyy ruoasta, ja ruokahävikin hiilijalanjälki on valtava. Suomalaisten kotitalouksien aiheuttama hävikki on vuosittain noin 120–160 miljoonaa kiloa, mikä vastaa hiilidioksidipäästöiltään noin 100 000 henkilöautoa.
Ruokahävikki on vakava ongelma, sillä turhaan tuotetun ruoan hiilijalanjälki on saman kokoinen kuin syötäväksi päätyvänkin. Roskiin heitetyn ruoan päästöt ovat siis syntyneet täysin turhaan.
Ei. Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan sitä aikaa, johon saakka elintarvike vähintään säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Parasta ennen -merkinnän ohittanut tuote on useimmiten syömäkelpoista vielä päivämäärän jälkeenkin.
Tuotteen syömäkelpoisuuden voi todeta aistimalla: jos se tuoksuu, näyttää ja maistuu normaalilta, se todennäköisesti on syömäkelpoista. Esimerkiksi hapanmaitotuotteet, säilykkeet ja kananmunat säilyvät usein hyvinä vielä pitkiäkin aikoja parasta ennen -merkinnän jälkeen.
Viimeinen käyttöpäivä -merkintää kannattaa sen sijaan noudattaa tarkasti: se kertoo, milloin tuote tulee viimeistään käyttää. Viimeinen käyttöpäivä -merkinnässä ilmoitetun päivän jälkeen tuotetta ei saa enää myydä, eikä sen käyttökelpoisuutta voida enää varmistaa.
Lähteet:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/
https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/
Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajat maatalous ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.
Lue lisää