Ravinteet kiertoon ympäristöystävällisesti − Valio kutsuu toimijoita mukaan lantaekosysteemiin

Suomalaiset maatilat ja maatalousalan toimijat ovat tehneet useiden vuosikymmenien ajan töitä tehostaakseen fosforin ja typen lannoitekäyttöä. Samalla on estetty mahdollisia rehevöittäviä vesistövalumia. Valion patentoiman uuden lannan käsittelyprosessin avulla ravinteet voidaan saada jatkossa entistä tehokkaammin kiertoon. Samalla Valio haluaa luoda lantaekosysteemin eli verkoston, jossa eri toimijat etsivät yhdessä paikallisia ja keskitettyjä ratkaisuja lannan käsittelyyn. Onnistuessaan verkoston vaikutukset ympäristöön olisivat merkittäviä.

Suomessa muodostuu vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia tuotantoeläinten lantaa, jonka sisältämät ravinteet ovat alihyödynnettyjä. Valio patentoi ensimmäisenä maailmassa vuonna 2017 menetelmän, jonka avulla lietelannasta saadaan puhdasta vettä sekä fosfori- ja typpilannoitejakeita. Hyötyjä on monia: lietelannan käyttö lannoitteena helpottuisi, ravinnekierto tehostuisi ja ravinnevalumat pienenisivät oleellisesti. Nyt Valio haluaa kutsua mukaan lantaekosysteemin maatiloja, teknologiatoimijoita, kaasu- ja ravinnetoimialojen yrityksiä sekä tutkijoita, rahoittajia ja viranomaisia.

- Vastuullisena maidonjalostajana haluamme löytää uusia ratkaisuja typen ja fosforin palauttamiseksi tehokkaasti ravinnekiertoon. Yhteistyö on ainoa tapa saavuttaa hallituksen asettama kiertotaloustavoite, jonka mukaan 50 prosenttia maatilojen lannasta on prosessoitava vuonna 2025. Valion kehittämän teknologiaratkaisun rinnalle tarvitaan ekosysteemi, jossa on monenlaisia toimijoita ja osaamista. Verkostosta löytyisi varmasti myös uusia, hajautettuja ratkaisuja lannan käsittelemiseksi. Suomi on pitkä ja leveä maa, siksi hajautetut ratkaisut mahdollistaisivat kestävämmän toteutuspohjan. Lantaekosysteemi olisi toteutuessaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävä, Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen kertoo.

Maidontuotannon tärkeimmät elementit ovat hyvä nurmisato ja siitä tehtävä rehu sekä lehmä, joka muuttaa nurmirehun ihmisravinnoksi. Rehuntuotantoon liittyy kuitenkin myös haasteita:

- Nykyisessä muodossaan lietelanta on yhtä aikaa sekä hyödyllinen lannoite että ongelma. Ongelmallinen se on siksi, että vetisen lietelannan säilytys ja levitys vaativat paljon säilytys- ja peltopinta-alaa ja karjakoon kasvaessa saattaa olla vaikeaa löytää riittävää maa-alaa. Lisäksi lietelannan ravinnepitoisuus on melko vähäinen, ja varsinkin typen hyväksikäyttöaste matala. Myös levityskustannukset ovat merkittävät, ja raskas levityskalusto rasittaa ja tiivistää peltoja. Kiertoa on parannettava myös siksi, että maailman fosforivarat ovat rajalliset, Nousiainen selvittää.

Valion kehittämässä prosessissa lietelannasta saadaan puhdasta vettä sekä helposti maahan levitettäviä luomukelpoisia fosfori- ja typpilannoitejakeita. Prosessiin voidaan liittää myös biokaasun tuotanto lannan kuivajakeesta ja muista maidonjalostusketjun sivuvirroista. Biokaasua taas voidaan hyödyntää muun muassa liikennepolttoaineena.

Menetelmää eroaa nykyisin käytössä olevista separointimenetelmistä siten, että lannoitejakeista saadaan poistettua suuri osa vedestä, ja lannan sisältämä energia saadaan hyötykäyttöön biokaasuna. Valio hyödyntää fosforin erottamiseen osaamistaan maidon komponenttien käsittelystä.

- Valioryhmän 5 500 maitotilalta löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä lannan hyödyntämisestä paikallisesti. Esimerkiksi maitotilayrittäjä Heikki Junttila Nivalasta on tehnyt Heusalan tilalla biokaasua vuosituhannen vaihteesta alkaen. Tämä on hieno esimerkki maitotilan omasta ympäristötyöstä. Nyt kutsumme kaikki kiinnostuneet toimijat mukaan lantaekosysteemiin, Nousiainen lopettaa.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi