Alastalon tilaa luotsaa neljä sisarusta

Alastalon tilaa luotsaa neljä sisarusta

Janakkalassa sijaitseva Alastalon tilan työntekijöinä on poikkeuksellinen porukka, tilan omistajien vanhemmat. Kolmannessa polvessa suvussa kulkeva tila on ollut neljän sisaruksen hoivissa hiukan yli vuoden.

Alastalon tilasta löytyvät ensimmäiset maininnat historiankirjoista jo 1700-luvulta, ja Valion maidontuottajana tila on toiminut jo kymmeniä vuosia.

– Meitä on tosiaan neljä sisarusta ja vanhemmat, jotka ovat meillä nykyään töissä, tilan omistajiin kuuluva Satu Mäkelä kertoo.

 Itse opiskelen parhaillaan agrologiksi ja olen kesäisin tilalla töissä. Vielä pari vuotta on opintoja jäljellä.

– Tilamme on aika iso, 150 lypsävää lehmää ja nuorta karjaa saman verran päälle. Eläimet majailevat vuonna 2006 käyttöönotetussa pihattonavetassa, jossa on lypsyasema.

– Tavallinen päivämme alkaakin kuudelta aamulypsyllä. Siinä menee kolme, neljä tuntia. Joskus yhdeksän, kymmenen aikaan työt ovat yleensä tehtynä. Sitten tulee seosrehun teko ja jakaminen lehmille, jos sitä ei ole jo lypsyn aikana jaettu. Päivällä on vähän kaikkea vuodenajasta riippuen, pelto- ja metsätöitä esimerkiksi, sekä erilaisia rakennustöitä ja koneen korjauksia. Illalla viiden aikaan aloitamme lypsyn, se taas kestää kahdeksaan, yhdeksään.

– Aika pitkiä päiviä sinänsä, mutta toisaalta päivällä on aikaa tehdä niitä ns. omia juttuja.

Työ, jossa luonnon kiertokulku näkyy ja tuntuu

Vaikka maitotilallisen päivät ovat pitkiä, on työssä runsaasti hyviä puolia. Luonnosta ja eläimistä pitäville maidontuottajan työ tarjoaa paljon.

– Hankalintahan tässä työssä on oikeastaan työajat ja se, että on niin sidottu eläimiin. Ne täytyy kuitenkin hoitaa joka päivä, myös viikonloppuisin.

Antoisinta on sitten nähdä niiden eläinten kasvavan.

– Ehkä se elämä ja vuoden kiertokulku on se juttu miksi tästä niin pitää. Kun saa olla paljon ulkona ja luonnon kanssa tekemisissä, niin sen kyllä huomaa. Se on hienoa, että työ on luonnonläheistä, saa mennä päivä päivältä eteenpäin ja nähdä kättensä jäljet.

– Lehmät ovat todella uteliaita ja nopeita oppimaan, hyvässä ja pahassa. Ne oppivat availemaan portteja ja nappaamaan ruokaa aina halutessaan, Satu nauraa.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi