Hiiliviljelystä ratkaisu maatalouden päästöjen vähentämiseen
Uudistava maatalous tarkoittaa viljelymenetelmiä, joilla pyritään edistämään maaperän kuntoa, vähentämään kasvinviljelyn päästöjä ja lisäämään hiilidioksidin sitoutumista maaperään. Sen tavoitteena on parantaa maaperän terveyttä ja edistää ekosysteemin toimivuutta sekä säilyttää ja parantaa maaperän biologista monimuotoisuutta.
Yksi uudistavan maatalouden keskeinen työkalu on niin sanottu hiiliviljely. Se tarkoittaa viljelykäytäntöjä, joiden avulla päästöt vähenevät ja peltoihin sitoutuvan hiilen määrä lisääntyy. Perusperiaate on yksinkertainen: hiilisyötteen määrä maksimoidaan ja orgaanisen aineksen hajoaminen sekä hiilipäästöjen määrä minimoidaan esimerkiksi syväjuuristen ja monivuotisten viljelykasvien avulla. Orgaanisen aineksen hajoamista hidastetaan muokkaamalla ja häiritsemällä maata mahdollisimman vähän.
Uudistavan maatalouden ja hiiliviljelyn tavoite on luoda kestävää maataloutta, joka ei vain tuota ruokaa, vaan myös ylläpitää ja parantaa ekosysteemien terveyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Samalla se auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja pienentämään ruuantuotannon hiilijalanjälkeä.
Odotukset ovat korkealla – jopa liiankin
Perusmaatalouden heikko kannattavuus on maailmanlaajuisesti iso ongelma. Hiilensidonta nähdäänkin yhtenä mahdollisuutena paitsi maatalouden imagon parantamisessa, myös lisätulojen tuomiseen tuottajille, sillä se voi edistää myös vapaaehtoista päästökauppaa.
Hiiliviljelyyn kohdistuu siis suuria odotuksia. Vaarana on, että odotukset johtavat ylilyönteihin ja jopa hiilensidonnan yliarviointiin.
On myös muistettava, että kakkua ei voi yhtä aikaa sekä syödä että säästää. Jos peltojen hiilensidonta myydään kansainvälisissä hiilipörsseissä ruokasektorin ulkopuolelle, sitä ei voi enää käyttää ruokatuotteiden päästöjen vähentämiseen arvoketjun sisällä. Jos hiiliviljelyllä pyritään samaan aikaan sekä vähentämään ruokatuotteen ilmastovaikutusta että myymään hiiliyksiköitä arvoketjun ulkopuolelle, puhutaan ns. tuplalaskennasta. Hiilikaupan perussääntö on aina tuplalaskennan estäminen.
Hiilikaupassa vaarana viherpesu
Hiilikaupan pelisäännöt ovat vielä hyvin kehittymättömät. Tieteellisesti päteviä ja helppoja laskentamalleja peltomaiden hiilensidontaan ei ole vielä olemassa.
Kansainvälisten hyvien käytäntöjen mukaan uskottavien ilmastoväittämien tulee perustua kansainvälisesti vakiintuneisiin, minimikriteerit täyttäviin yksiköihin. Ympäristöväittämiä koskevan lainsäädännön mukaan ilmastoväittämien tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä ja todenperäisiä. Lisäksi todenperäisyys tulee olla tarkistettavissa. Muutoin väittämää voidaan pitää harhaanjohtavana tai viherpesuna.
Valio edistänyt hiiliviljelyä jo kuusi vuotta
Valion ilmasto-ohjelma ja sen tavoitteet julkistettiin vuonna 2018. Alusta alkaen ohjelmassa ovat olleet mukana sekä päästöjen vähentäminen eri tavoin että hiilensidonta hiiliviljelyn keinoin. Molempien osalta tavoitteena on ollut kehittää tilakohtaiset tai vähintään kansalliset laskentatavat, joita voidaan läpinäkyvästi käyttää sekä Valion päästöinventaariossa että tuotekohtaisissa hiilijalanjälkimalleissa.
Maaperän hiilimallien kehittäminen on osoittautunut hyvin monimutkaiseksi. Varovaisuusperiaatteen mukaan Valio on käyttänyt laskennassa vain kohtuullista hiilenpoistomäärää hiiliviljelyalalle. Valio ei myöskään hyödynnä vielä hiilenpoistoja inventaariossa ja tuotekohtaisessa laskennassa ennen kuin yleisesti hyväksytyt tieteeseen perustuvat laskentaperiaatteet ovat käytettävissä. Valio onkin jo tänä vuonna pilotoimassa peltolohkokohtaista laskentajärjestelmää yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tavoitteena on tieteellisesti pätevä, läpinäkyvä ja verifioitava laskentamalli, jolla maitotilat voivat todentaa hiiliviljelyn hiilenpoistot osana tilakohtaista ilmastotyötä. Projekti on osa Food 2.0 TKI –ohjelmaa.
Tästä huolimatta hiiliviljely on erittäin tärkeä ja oleellinen osa ilmasto-ohjelmaamme. Hiiliviljelyn tavoitteena on kääntää Suomessa vallitseva hiilikato hiilensidonnaksi. Olemme kouluttaneet yli 40 prosenttia maitotiloistamme hiiliviljelijöiksi. Se tarkoittaa yli 1500:aa maitotilaa ja 130 000 peltohehtaaria.
Tuemme hiiliviljelyyn siirtyviä tiloja maksamalla heille lisähintaa maidosta. Vuonna 2023 lisähinta oli 0,5 senttiä tuotetulta maitolitralta, toukokuun 2024 alusta lisähinta nousee senttiin litralta.
Suomessa maidon ja naudanlihan tuotanto pohjautuu nurmitalouteen. Tutkimusten mukaan nurmikierrossa olevien peltojen hiilitase on mahdollista pitää pysyvästi nielun puolella, kun vain noudatamme oikeita viljelytapoja.
