Miten ultraprosessointi eroaa tavallisesta prosessoinnista?
Suurin osa elintarvikkeista käy läpi jonkinlaista prosessointia – esimerkiksi pastörointi, pakastaminen tai hapattaminen ovat arkipäiväisiä käsittelytapoja. Ultraprosessoinnissa raaka-aineiden rakenne voi kuitenkin muuttua täysin, ja tuotteeseen voidaan lisätä sellaisia ainesosia, joita ei yleensä käytetä kotikeittiössä. Esimerkiksi juustonaksu ei enää muistuta maissia, juustoa tai maitoa, joista se on lähtöisin.
Myös tavalliset elintarvikkeet voivat olla ultraprosessoituja
NOVA-luokituksen mukaan ultraprosessoituihin elintarvikkeisiin kuuluvat esimerkiksi virvoitusjuomat, makeiset, valmisateriat, pikanuudelit, pakastepitsat, monet aamiaismurot, margariini, kasvijuomat, useimmat kasviproteiinivalmisteet, sulatejuusto, maustetut jogurtit ja rahkat sekä äidinmaidonkorvike.
Luokitus ei kuitenkaan huomioi ravitsemuksellista laatua: esimerkiksi teollisesti valmistetut täysjyväleivät, vitamiineilla täydennetyt maitovalmisteet ja monet kasviproteiinituotteet voivat päätyä ultraprosessoitujen listalle, vaikka ne olisivat ravitsemuksellisesti hyviä valintoja. Toisaalta taas esimerkiksi lähileipomon valkoinen vehnäleipä tai kotona leivottu kakku eivät luokitu ultraprosessoiduiksi, vaikka ne eivät suositeltuihin elintarvikevalintoihin kuulukaan.
Onko ultraprosessoitu ruoka haitallista?
Ultraprosessoitujen elintarvikkeiden käyttö on yhdistetty tutkimuksissa useiden terveyshaittojen lisääntyneeseen riskiin, kuten lihavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki ultraprosessoitu ruoka ei ole automaattisesti epäterveellistä – esimerkiksi äidinmaidonkorvike on elintärkeä tuote lapselle, joka ei saa äidinmaitoa.
Ravitsemuksellisesta näkökulmasta monet ultraprosessoidut tuotteet, kuten makeiset, virvoitusjuomat, pikaruoka ja monet naposteltavat, sisältävät runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa, mutta vain vähän kuitua. Tällaiset tuotteet ovat siis epäterveellisiä ennen kaikkea ravintosisältönsä vuoksi. Varsinainen prosessointitapa vaikuttaa näihin ominaisuuksiin huomattavasti harvemmin – ratkaisevaa on se, millaisia ainesosia tuotteessa käytetään ja millaisia ravitsemuksellisia ominaisuuksia niillä on.
Toisaalta osa ultraprosessoiduista tuotteista, kuten täysjyväviljatuotteet tai kasvipohjaiset proteiinivalmisteet, voivat koostumukseltaan olla ravitsemussuositusten mukaisia ja siten osa terveellistä ruokavaliota. Tärkeintä onkin kiinnittää huomiota tuotteen ravintosisältöön ja kokonaisruokavalioon, ei pelkästään prosessointiasteeseen.
Prosessointi ei yksin määritä ruoan terveellisyyttä
Ravitsemussuosituksissa ei anneta erillisiä ohjeita ultraprosessoidusta ruoasta, vaan korostetaan ruoan laatua ja kehotetaan käyttämään vain harvoin tuotteita, joissa on runsaasti lisättyä rasvaa, suolaa tai sokeria. Kaikki elintarvikkeet voivat olla osa terveellistä ruokavaliota, kun niitä nautitaan kohtuudella ja ravitsemussuositusten mukaisesti.
