Aminohapot

Proteiinit eli valkuaisaineet ovat suurikokoisia molekyylejä, jotka muodostuvat yhteen liittyneistä aminohapoista. Aminohappoja on 20 erilaista, jotka jakautuvat välttämättömiin ja ei-välttämättömiin aminohappoihin.

Eri eläinlajeille eri aminohapot ovat välttämättömiä. Välttämättömät aminohapot tulee saada ravinnosta, sillä niitä elimistö ei voi muodostaa muista yhdisteistä. Ei-välttämättömiä aminohappoja sen sijaan voidaan muodostaa elimistössä muista aminohapoista.

Kunkin yhdeksän ihmiselle välttämättömän aminohapon tarve on 0,5-1,5 g/vrk. Kaikkia aminohappoja tarvitaan proteiinien syntetisoimiseksi, joten jo yhden välttämättömän aminohapon puute häiritsee proteiinisynteesiä. Kasvavien lasten proteiinintarpeesta 40 % pitäisi kattaa välttämättömillä aminohapoilla, aikuisilla riittää 20 %.

Aminohapot ovat monessa mukana

Aminohappojen tärkein tehtävä elimistössä on toimia lihasten ja muiden kudosten rakenneproteiineissa. Aminohappoja tarvitaan myös ravintoaineiden kuljettamiseen elimistössä ja ne osallistuvat lukuisin biokemiallisiin reaktioihin, jotka säätelevät mm. kasvua, hormonitoimintaa, vastustuskykyä, tulehdusreaktioita, hermoston välittäjäaineiden tuotantoa ja kehon happamuutta. Yksittäisenkin aminohapon puute voi aiheuttaa häiriöitä elimistön toiminnassa.

Proteiinien aminohappojärjestys, rakenne, kolmiulotteinen järjestäytyminen sekä keskinäiset sidokset vaikuttavat niiden imeytymiseen, toimintaan elimistössä ja siihen, miten elimistö pystyy käyttämään niitä hyväkseen. Ravinnosta imeytyneet aminohapot kulkeutuvat maksaan, joka on niiden pääasiallinen hajotuspaikka. Maksa säätelee elimistön tarpeen mukaan aminohappojen pääsyä verenkierron kautta muiden kudosten hyväksikäytettäväksi. Haaraketjuiset aminohapot – joita on runsaasti esimerkiksi maidon proteiinissa – kuitenkin siirtyvät suoraan lihaskudokseen, jossa lihakset käyttävät ne hyväkseen. Toisin kuin hiilihydraattien ja rasvojen tapauksessa, proteiinit eivät juurikaan varastoidu myöhempää tarvetta varten. Jos proteiinia saadaan ravinnosta yli tarpeen, ne muutetaan energiaksi tai varastoidaan elimistöön rasvana. Tämän vuoksi proteiinia on hyvä nauttia sopivassa määrin ja tasaisin väliajoin jokaisella aterialla.

Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeitä lihaksille

Heraproteiini sisältää erityisen runsaasti haaraketjuisia aminohappoja, kuten leusiinia, isoleusiinia ja valiinia. Nämä haaraketjuiset aminohapot muodostavat merkittävän osan lihaskudoksen aminohapoista. Ne stimuloivat tehokkaasti lihaksen proteiinisynteesiä, vähentävät proteiinien hajottamista ja edistävät liikuntasuorituksesta palautumista.

Haaraketjuisten aminohappojen vaikutukset lihaksiin on todettu sekä aktiiviurheilijoilla että vähän liikkuvilla henkilöillä. Ennen liikuntasuoritusta nautitut aminohapot estävät lihasten aminohappojen käyttöä energianlähteenä pitkäkestoisissa harjoituksessa ja kudosvaurioiden syntymistä. Liikunnan jälkeen nautittuna haaraketjuiset aminohapot nopeuttavat lihasten palautumista edistämällä kudosvaurioiden korjaantumista ja vähentämällä lihaskipua.

Elimistön kyky hyödyntää ravinnon proteiineja heikkenee hieman ikääntymisen myötä, joten haaraketjuisten aminohappojen saanti on entistä tärkeämpää lihaskadon estämiseksi ikääntyneillä. Tasainen aminohappojen saanti kaikilla aterioilla stimuloi tehokkaimmin lihasten proteiinisynteesiä ja auttaa säilyttämään lihasmassaa.

Heraproteiinissa eniten haaraketjuisia aminohappoja

Ravinnon proteiinilähteistä heraproteiini sisältää eniten haaraketjuisia aminohappoja. Maidon proteiineista noin 80 % on kaseiinia ja 20 % heraproteiinia.

Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›