Siirry sisältöön

15.4.2021

Valion ilmastotavoitteet saivat Science Based Targets -hyväksynnän –  Valion tavoite on nollata maidon hiilijalanjälki 2035 mennessä ­

Carbolaskuri

Valion vuonna 2020 asettamat, tieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat saaneet Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän.* Valio on sitoutunut rajoittamaan tuotantoketjunsa ilmastopäästöt Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen, korkeintaan 1,5 asteen nousuun. Maitotilojen kasvihuonekaasupäästöjen pienenemistä seurataan CARBO® ympäristölaskurin avulla. Yli 600 tilaa on jo selvittänyt oman tilansa hiilijalanjäljen päästövähennysten pohjaksi.

Valion kesällä 2020 asettamat päästövähennystavoitteet ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen ovat saaneet Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän. Kyse on merkittävistä päästövähennyksistä Valion koko tuotantoketjussa maitotilalta kauppaan: maidon päästövähennystavoite tilatasolla on 50 %, tehtaiden käyttämän energian osalta 47 % ja maidonkeräilylogistiikan osalta 28 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta. Science Based Targets -aloitteessa Valion ilmastotyötä tarkastellaan vuoteen 2030 asti. Valion ilmastotavoitteet ulottuvat kuitenkin tätä pidemmälle: Valio haluaa nollata maidon hiilijalanjäljen kokonaan vuoteen 2035 mennessä.

”Kun puhutaan Valion koko toiminnan ja arvoketjun hiilijalanjäljen nollaamisesta, on välttämätöntä arvioida ilmastotyötämme ulkopuolisen, luotettavan tahon toimesta uskottavasti, läpinäkyvästi ja tieteeseen perustuen”, toteaa Juha Nousiainen, Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja.

Moni asia vaikuttaa maidon tuotantoketjun hiilijalanjälkeen. Ilmastopäästöjen määrä vaihtelee eri maitotilojen välillä paljonkin riippuen muun muassa tilalla käytetystä energiasta, lehmien iästä, ruokinnasta ja tuottavuudesta, peltoviljelykasveista ja peltojen satotasosta sekä lannan käsittelytavoista. Tämän lisäksi maidon jalostaminen, pakkaaminen ja logistiikka tuovat siihen 10–15 prosenttia lisää. Valio tavoittelee päästövähennyksiä koko tuotantoketjussa.

”Maidon ja maitotuotteiden ilmastovaikutukset syntyvät 85–90-prosenttisesti alkutuotannossa ennen kuin maito tuodaan meijeriin. On kuitenkin tärkeää, että myös teollisuuden ja logistiikan päästöjä seurataan ja vähennetään eri tavoin. Tavoitteemme mukaisesti pyrimme puolittamaan maidon ilmastovaikutuksen vuoteen 2030 mennessä. Koska tavoite on haastava, meidän on ymmärrettävä, mistä hiilipäästöt syntyvät, ja miten niitä voidaan kannattavasti pienentää, Juha Nousiainen perustelee.

Hiilijalanjälkilaskenta auttaa maitotiloja vähentämään päästöjä ja säästämään euroja

Valion tilakohtaisen hiilitaseen seurannassa käytetään Suomen ilmastoon ja olosuhteisiin kehitettyä ja sertifioitua CARBO® ympäristölaskuria. Sen avulla maitotilat voivat laskea oman tilansa ilmastovaikutukset ja selvittää tehokkaimmat toimet niiden pienentämiseksi.

”Päästöjä vähentävät toimet kuten hiiliviljely, nurmisadon nostaminen, lehmien hyvinvoinnin lisääminen ja rehunkäytön parantaminen parantavat myös tilojen tuottavuutta ja kannattavuutta. Tuottavuus ja ilmastotehokkuus eivät ole ristiriidassa toisiinsa nähden, ja se motivoi myös maitotilallisia”, Juha Nousiainen sanoo.

Haapajärvellä sijaitsevan KoposWarmin maitotilaa yhdessä perheensä kanssa pyörittävä Kosti Kopola on loppuvuonna 2020 laskenut ensimmäistä kertaa tilan hiilijalanjäljen. Tilalla on 130 lehmää ja kaikkiaan 230 peltohehtaaria. Pellot ovat pääasiassa ympärivuotisessa nurmiviljelyssä. Ensimmäisen laskennan tulokset olivat varsin positiiviset; tilan hiilijalanjälki oli 0,89 kg CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti.** Kopola kiinnitti laskelmissa huomiota erityisesti polttoaineen kulutukseen, joka voisi olla hänen mukaansa pienempi. 

”Tilan peltolohkot ovat sen verran etäällä, että työkoneilla ajelua tulee väistämättä. Omalla työsuunnittelulla ja ajotavalla on toki merkitystä. Olemme suunnitelleet alueen tilusjärjestelyä uusiksi siten, että peltolohkoja saisi lähemmäs tiloja. Tällä voisi olla merkittävä vaikutus polttoainekulutukseen”, Kosti Kopola arvelee.

Kosti Kopola on tyytyväinen laskurin helppokäyttöisyyteen ja siihen, että tilan päästöjä seuraamalla voi tehdä tarvittavia muutoksia, jotta vuoden 2035 tavoite saavutetaan. Muutokset voivat olla esimerkiksi lehmien ruokinnan optimointia, peltojen kunnon parantamista ja sadon kasvattamista sekä lannan käsittelytapoja. Nämä toimet eivät ainoastaan laske kasvihuonepäästöjä, vaan ne myös säästävät rahaa ja parantavat tilan taloutta. 

Valion käyttämään IPCC:n tarkimpaan laskentaohjeistukseen otetaan mukaan kaikki muuttujat alkaen tilan peltoviljelyssä käytetyistä lannoitteista tilalla käytettyyn polttoaineeseen.

Laskentamalli perustuu Valiolla parin vuosikymmenen aikana tehtyyn kehitystyöhön ja sillä on Carbon Trust -sertifiointi.   

”Ilmastotyön pohjana on välttämätöntä olla luotettavia hiilijalanjälkilukuja, mutta keskeisintä on kädenjälkityö, eli millaista muutosta saamme aikaan. CARBO® ympäristölaskurin tärkeimpiä ominaisuuksia on tunnistaa kädenjälkityömme vaikutus hiilijalanjäljen pienenemiseen”, Juha Nousiainen summaa.

”Onnittelemme Valiota tieteeseen perustuvien, Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten päästövähennystavoitteiden asettamisesta. Linjaamalla tavoitteet 1,5 asteeseen Valio tavoittelee kaikkein kunnianhimoisinta päästövähennystä ja on mukana globaalin talouden siirtymässä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”, sanoo Cynthia Cummis, Private Sector Climate Mitigation -yksikön johtaja World Resources Institutesta.

Lue lisää Valion toimista hiilijalanjäljen pienentämiseksi

*Science Based Targets -aloite tarjoaa yrityksille työkalun, jonka avulla ne voivat laatia ilmastotoimensa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Science Based Targets -aloitteen tavoitteena on, että yritysten ilmastotavoitteet perustuvat tieteeseen ja synnyttävät merkittäviä päästövähennyksiä. Sen taustalla ovat WWF, YK:n Global Compact, CDP-järjestö ja World Resources Institute. Science Based Targets arvioi ja hyväksyy yritysten tavoitteet tieteellisesti sekä riippumattomasti. Kansainvälisesti mukana on yli tuhat yritystä, Suomesta tällä hetkellä 29 yritystä on joko asettanut tai sitoutunut asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Valio on toinen suomalainen elintarvikealan yritys, joka on asettanut SBT-tavoitteet. Lue lisää: Science Based Targets

**Keskimääräinen maidon hiilijalanjälki Valion maitotiloilla on 0,8–1,3 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti. Maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on n. 2,5 CO2-ekvivalenttia per litra (FAO).  Maailmanmittakaavassa suomalaisen maidon hiilijalanjälki on matala.

Lue viimeisimmät uutiset tai tutustu uutisarkistoon
Search