Helena Karhujoki
Viestintäjohtaja
Retkeily luonnossa on ollut Helenan lempijuttuja pienestä asti. Ehkä juuri siksi Helena innostuu myös töissä erityisesti ruoan ilmastovaikutusten pienentämisestä ja eläinten hyvinvoinnista.
Valion meijereissä, juustoloissa ja muilla tehtailla käytetään viikossa tuhansia litroja maitoa ja muita raaka-aineita erilaisten tuotteiden valmistamiseen. Päivittäisellä tuotannon suunnittelulla ja seurannalla varmistetaan, että mahdollisimman pieni määrä niistä menee hukkaan.
– Hävikin hallinta lähtee prosessien suunnittelusta ja tuotteiden kehittämisestä. Kun lisäksi tuotantomäärät ja -aikataulut tehdään menekkiennusteiden ja asiakkailta tulleiden tilausten perusteella, niin oikeat tuotteet valmistuvat oikeaan aikaan eivätkä jää varastoihin pilaantumaan, Valion ympäristöpäällikkö Janne Sahlstein sanoo.
Itse tuotannossa hävikkiä syntyy etenkin silloin, kun siirrytään yhden tuotteen valmistuksesta toiseen. Koneisto pitää usein huuhdella ennen uuden tuotteen valmistuksen aloitusta, esimerkiksi silloin kun samalla linjalla valmistetaan sekä laktoosia sisältäviä että laktoosittomia tuotteita. Huuhteluissa maitoa ja muita valmistuksen raaka-aineita kulkeutuu pesuveden mukana viemäriin. Vaihtojen lisäksi tuotannossa hävikkiä voivat aiheuttaa laitteiden viat ja inhimilliset virheet.
Valion Suonenjoen hillotehtaalla ja Oulun meijerissä on huomattu, että tuotannossa syntyvän hävikin määrän pitäminen mahdollisimman pienenä vaatii jatkuvaa suunnittelua, seurantaa ja koko henkilökunnan työpanoksen. Tuloksista hyötyy niin ympäristö kuin yrityskin.
Hilloja valmistava Valion Suonenjoen tehdas sai vuonna 2010 eteensä uudenlaisen haasteen tuotannon hävikin vähentämiseksi. Suonenjoen kunnan jätevedenpuhdistuslaitoksen koneisto oli tullut tiensä päähän. Laitoksen suurimpien käyttäjien, joista yksi on Valio, tuli arvioida tuottamansa jäteveden määrä uusien laitteiden hankintaa varten.
Hävikin hallinta lähtee prosessien suunnittelusta ja tuotteiden kehittämisestä.
– Uudistuksen edessä aloimme kiinnittää entistä enemmän huomiota tuotteiden valmistusjärjestykseen: miten saamme kaikki tarvittavat tuotteet tehtyä mahdollisimman vähillä pesuilla, hygieniasta kuitenkaan tinkimättä? Sama tarkastelu ulottui koko tuotantoprosessiin. Tutkimme kokonaisvaltaisesti, missä vaiheissa ja tilanteissa hävikkiä syntyy ja pohdimme, miten sitä voitaisiin vähentää kaikkein tehokkaimmin, Suonenjoen tehtaanjohtaja Markku Ihasalo kertoo.
Työ hävikin vähentämiseksi on sen jälkeen jatkunut.
– Hävikin vähentäminen on jatkuvaa työtä, joka vaatii päivittäin seuraamista ja asioiden hiomista. Vähentäminen ei onnistuisi ilman jokaisen Suonenjoen valiolaisen työpanosta. Onneksi meillä koko porukka on sitoutunut tavoitteisiin, ja hävikin vähentäminen on kiinteä osa päivittäistä työtä, Ihasalo kiittelee.
Valion Oulun meijerin toiminta on laajentunut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Tuote- ja valmistusmäärien kasvu on tuonut lisää haasteita myös hävikin hallintaan. Meijerillä huomattiin, että tuotteiden määrän ja valmistusmäärien kasvaessa myös jäteveden tuotehävikkiä kuvaava COD- kuormitus lähti nousuun. Jatkuvalla seurannalla ja toimenpiteillä se on kuitenkin saatu laskuun.
– Olennaista hävikin määrän vähentämisessä on ollut tiedon jakaminen. Mitkä asiat vaikuttavat mihinkin ja mitä lukuja pitää seurata, että hävikin määrä pysyy mahdollisimman pienenä? Pidämme viikoittain yhteisen palaverin tuotannosta ja kunnossapidosta vastaavien kanssa. Heidän kauttaan tieto kulkee kaikille tuotannossa. Lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota toimintatapojen yhtenäistämiseen, prosessiasiantuntija Jaakko Mäkikallio kertoo.
Parhaat asiantuntijat löytyvät usein talon sisältä. Esimerkiksi Oulun, huomattavasti vähemmän hävikkiä tuottavat hilloasemat ovat meijerin kahden oman työntekijän itse kehittämät. Työntekijöiden ideoima, uudenlainen hilloasema oli ensin testikäytössä vuoden. Tulokset olivat niin hyvät, että meijerin kaikki hilloasemat päätettiin uudistaa samanlaisiksi.