Ilmastonmuutos vaatii uusia tekoja maataloudelta − Valio tähtää hiilineutraaliin maitoketjuun, ratkaisuna peltojen hiilensidonta

Ennätyskuuma kesä herätti koko Suomen ja Euroopan ilmastokeskusteluun ja pohtimaan ruoantuotannon tulevaisuutta. Lihan- ja maidon ympäristövaikutukset ovat keskustelun ytimessä, sillä lehmien märehtimisessä syntyy kasvihuonekaasu metaania. Nykyiset keinot metaanin vähentämiseen on käytetty loppuun, joten tarvitsemme uusia ilmastotekoja. Tulevaisuudessa maataloudesta voi tulla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, jos pellot saadaan sitomaan ilmakehän hiiltä nykyistä paremmin. Vastuullisena ruokatalona Valio tähtää hiilineutraaliin maitoketjuun. Maidontuotannolla on merkittävät ympäristövaikutukset ja teemme aktiivisesti töitä niiden vähentämiseksi. Paremmat nurmisadot tarkoittavat maitotilalle myös parempaa kannattavuutta.

Märehtijöiden metaanipäästöt, fosfori- ja typpilannoitevalumien vesistöjä rehevöittävä vaikutus sekä liha- ja maitokilon tuottamisen resurssitehokkuus − Valiolla ja sen 5 300 omistajamaitotilalla on tehty työtä maitoketjun ympäristövaikutusten vähentämiseksi vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi metaanin määrä on puolittunut viidessäkymmenessä vuodessa muun muassa lehmien parantuneen terveyden ja ravinnon myötä. Osa päästöjen pienentymisestä selittyy lehmien määrän vähenemisellä.

Pelloista ja maaperästä hiilivarastoja

Nykyiset keinot metaanipäästöjen vähentämiseksi on käytetty loppuun, ja maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa.

- Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä, jos haluamme päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen eli pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousun kahteen asteeseen. Päästöjä pitää pystyä myös poistamaan ilmakehästä. Metsien merkitys hiilensitojina on tunnettu jo pitkään. Nyt on aika kääntää katseet maaperään. Pelloista voi tulevaisuudessa tulla merkittäviä hiilivarastoja, Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen kertoo.

Terve maaperä kykenee sitomaan ja varastoimaan hiiltä ilmakehästä. Lisäksi se pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin esimerkiksi typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Yhdistettynä oikeanlaiseen peltoviljelyyn ja kiertotalouteen myös karjataloudella on edellytykset toimia ilmaston kannalta kestävästi. Hiilineutraali maitoketju tarkoittaa, että tuotantoketjussa pystytään sitomaan hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu ilmakehään.

- Maaperä sitoo hiiltä ilmakehästä kaksi kertaa niin paljon kuin kasvillisuus. Hiilen varastoinnissa keskeistä on maaperän orgaaninen aines, esimerkiksi kasvien jäännökset ja mikrobit.

Esimerkiksi suppea viljelykierto, tehokas maanmuokkaus ja liian yksipuolinen väkilannoitteiden käyttö saattavat heikentää maan kuntoa. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot mahdollisimman ison osan vuodesta vihreinä. Nämä keinot ovat monella tilalla jo nyt käytössä, Nousiainen jatkaa.

Säästöjä ja kannattavuutta tiloille

Toteutuessaan hiilineutraali maitoketju tuo parhaimmillaan säästöjä ja kustannustehokkuutta tuottajalle ja parantaa koko suomalaisen maatalouden kannattavuutta.

- Olen jutellut monen valiolaisen maitotilayrittäjän kanssa ja tiedän, että suurella joukolla viljelijöitä on kova halu ratkaista ympäristöongelmia. Meille Valiolle on tullut toiveita siitä, että tekisimme yhdessä enemmän esimerkiksi lajien monimuotoisuuden säilymiseksi. Jatkossa tulemme tarjoamaan osuuskuntien kanssa uudenlaista tietoa ja tukea tilojen ympäristötyöhön: parhaat tavat sitoa hiiltä maahan, lisätä biodiversiteettiä, vähentää lehmien metaanipäästöjä ja laittaa lanta takaisin ravinnekiertoon. Monet keinoista ovat yksinkertaisia, eivätkä tuo tiloille lisäkustannuksia. Päinvastoin, monimuotoinen ja terve pelto parantaa myös satoja ja voi olla yksi tapa parantaa maatilojen kannattavuutta, Nousiainen pohtii.

Vielä on liian aikaista sanoa, milloin hiilineutraaliin maitoketjuun voidaan päästä. Tähtäin on lähivuosikymmenissä.

- Lähdemme liikkeelle muutaman kymmenen pilottitilan kanssa. Esimerkiksi jo nyt käynnissä olevista nurmiviljelyn kehittämisen ryhmistä voisi löytyä innokkaita tilallisia. Uskomme, että lähivuosien kuluessa satoja maitotiloja voisi olla mukana yhteisissä ilmastotalkoissa.

Yli 90 prosenttia maitotuotteen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä syntyy maidon alkutuotannossa eli ennen sitä hetkeä, kun maitoauto ajaa meijerin portista. Siksi tiloilla tehtävällä työllä on iso merkitys hiilineutraalin maitoketjun saavuttamisessa. Maitoketjun myöhemmissä vaiheissa on myös paljon tekemistä: tuotantolaitosten energiatehokkuuden parantaminen, kuljetusreittien optimointi, pakkausten hiilijalanjäljen pienentäminen sekä tehtaiden hävikin vähentäminen ovat esimerkkejä konkreettisista teoista, joita Valio tekee maidon hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Yhteistyötä tutkimusryhmien ja ympäristöjärjestöjen kanssa

Hiilineutraalin maitoketjun toteutumiseen tarvitaan myös uutta, tutkittua tietoa.

- Maatalousmaiden päästöjä ja toisaalta niiden kykyä poistaa päästöjä ilmakehästä on tutkittu melko vähän. Etsimme yhdessä huippututkimusryhmien ja ympäristöjärjestöjen kanssa ratkaisuja etenkin nurmen ja maaperän hiilensidontaan. Tutkimustiedosta saamme uusia työkaluja myös tiloille, Valion tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja kertoo.

Valio luo parhaillaan myös niin sanottua ProLanta-ekosysteemiä, johon on kutsuttu mukaan eri toimijoita.

- Haluamme palauttaa lannan sisältämät ravinteet eli typen ja fosforin tehokkaasti ravinnekiertoon. Valio on patentoinut ensimmäisenä maailmassa teknologian, jolla erotetaan lannasta fosfori ja typpi lannoitejakeiksi. Samalla syntyy puhdasta vettä ja biokaasua, joka osaltaan korvaa fossiilisia polttoaineita. Valioryhmän 5 300 tilan lannasta riittäisi biopolttoainetta tilojen kaikkiin kulkuneuvoihin ja lisäksi vielä Valion keräily- ja jakeluautoihin. Tehtaillekin jäisi vähän, Kaukovirta-Norja jatkaa.

Harppaus suomalaiselle maataloudelle?

Nobelisti A.I. Virtanen johti Valion laboratoriota aikanaan lähes 50 vuotta. Hänen johdollaan suomalainen maatalous otti 1900-luvun aikana valtavan harppauksen eteenpäin, kun AIV-rehun avulla lehmien rehut saatiin säilymään korkeatasoisena talven yli. Aikaisemmin lehmät eivät olleet juuri talvella maitoa lypsäneet − ravinto oli niin kehnoa.

- Nykymuotoista maataloutta tuskin olisi Suomessa ilman A.I. Virtasen innovaatioita ja Valion sinnikästä työtä niiden käytäntöön viemiseksi. Nyt on aika ottaa kenties yhtä iso askel eteenpäin. Hyvät käytännöt voivat levitä myös Suomen rajojen ulkopuolelle, niin kuin kävi AIV-rehulle, Nousiainen lopettaa.

Lue lisää:

Ravinteet kiertoon ympäristöystävällisesti − Valio kutsuu toimijoita mukaan lantaekosysteemiin, 10.7.2018

Valiolainen maidontuotantoketju luopuu soijan käytöstä, 28.2.2018

Lehmien sote-uudistus valmis – Valio alkaa maksaa lisähintaa vastuullisesti tuotetusta maidosta, 2.1.2018

Valiolta iso ympäristöteko: harjakattoiset pakkaukset jatkossa täysin kasvipohjaisia, 11.10.2017

Valio siirtyy kotimaisten ja biopolttoaineiden käyttöön Jyväskylän meijerissä, 1.9.2017


Energiatarpeesi