Mikä ihmeen maitohappobakteeri?
Hanna Kautiainen
ETM, ravitsemusasiantuntija
Perhe-elämästä ja mökkeilystä innostuva ruokaharrastaja, joka nyhjää vaikka tyhjästä päivällisen pöytään.
Suolistossa on valtava määrä bakteereita. Suurin osa suoliston bakteereista on elimistön kannalta hyödyllisiä. Aina löytyy myös niitä bakteereita, jotka muuttuvat haitallisiksi, jos niiden määrä kasvaa liian suureksi. Suolistobakteeriston tasapaino onkin tärkeää.
Mitä maitohappobakteerit ovat? Ovatko ne probiootteja?
Maitohappobakteerit ovat bakteereita, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Maitohappobakteereita käytetään hapattajina maitotuotteiden valmistuksessa, mutta niitä voidaan lisätä myös moniin muihinkin elintarvikkeisiin. Hapatebakteerit ja muussa tarkoituksessa tuotteisiin lisätyt bakteerit poikkeavat siinä suhteessa toisistaan, että hapatebakteerit eivät välttämättä siedä yhtä hyvin vatsalaukun happamia olosuhteita kuin toiset bakteerit, eivätkä ne näin ollen selviydy elävinä ruoansulatuskanavassa kovinkaan pitkään.
Maitohappobakteereja on hyödynnetty ruoan säilönnässä jo pitkään. Esimerkiksi jogurttien, viilien, piimän ja hapankaalin maku ja säilyvyys syntyvät maitohappobakteerien avulla. Maitohappobakteerit saavat aikaan käymisreaktion, jonka seurauksena tuotteen pH eli happo-emästasapaino laskee. Se puolestaan estää haitallisten mikrobien toimintaa, jolloin tuote ei pilaannu yhtä herkästi. Hapansäilöntä auttaa myös säilyttämään vitamiineja. Esimerkiksi hapankaali on tunnettu C-vitamiinipitoisuudestaan.
Maitohappobakteereja esiintyy ihmisen elimistössä myös luonnostaan. Pääosa bakteereista sijaitsee suolistossa. Jokaisella yksilöllä on omanlaisensa bakteeristo - aivan kuin uniikki sormenjälki.
Miksi maitohappobakteereita ei voida sanoa probiooteiksi?
- Probiootti-sana itsesssään viittaa terveysvaikutukseen ja olisi jo sellaisenaan terveysväite.
- Toistaiseksi on hyväksytty vasta yksi maitohappobakteereihin liittyvä terveysväite: Elävät viljelmät jogurtissa tai hapatetussa maidossa parantavat tuotteen laktoosin pilkkoutumista ihmisillä, joilla on laktoosin pilkkoutumiseen liittyviä vaikeuksia.
- Mitään muuta maitohappobakteereihin liittyvää terveysväitettä ei toistaiseksi ole EU-komissiossa hyväksytty.
Tutustu maailman tutkituimpaan maitohappobakteeriin
Jo 1980-luvulla löydetty Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeri (ATCC 53103) löytää koko ajan uusia ystäviä ympäri maailmaa. Miten se löydettiin ja mikä tekee siitä niin ainutlaatuisen? Tutustu maailman tutkituimman maitohappobakteerin vaiheisiin.
Mikä on Lactobacillus rhamnosus GG?
Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeri löydettiin 1980-luvulla, minkä jälkeen sen ominaisuuksia on tutkittu yli 800 tieteellisessä tutkimuksessa ympäri maailmaa. Vain harvoja mikrobeja on tutkittu kliinisissä tutkimuksissa, mutta Lactobacillus rhamnosus GG on maailman tutkituin maitohappobakteeri. Se on myös ainoa tunnettu maitohappobakteeri, jolla on pehmeät karvat. Niiden avulla bakteeri voi tarttua suoliston seinämiin ja pysyä niissä kiinni.
Valion ja Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituutin yhteistyönä on selvitetty Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteerin täydellinen perimä eli genomisekvenssi. Bakteerin perimän avulla voidaan tutkia entistä syvällisemmin sen ominaisuuksia.
Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteerin ominaisuuksista tiedetään, että...
- se säilyy hengissä ruoansulatuskanavan olosuhteissa: kestää vatsahappoja, sappihappoja ja muita bakteereille epäedullisia olosuhteita.
- sillä on ”piiskat” eli karvat, joilla se pystyy tarttumaan suolen pintaan.
- se asettuu väliaikaisesti osaksi suoliston bakteeristoa.
Miten Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeri löydettiin?
Maitohappobakteerien hyödyntämisestä tuotteissa kiinnostuttiin laajemmin 1980-luvulla. Valion tutkimus- ja tuotekehitysosastolla alettiin selvittää, miten hapanmaitotuotteiden ominaisuuksia voitaisiin tuoda muihinkin tuotteisiin.
Vuonna 1985 amerikkalaiset tutkijaprofessorit Sherwood Gorbach ja Barry Goldin löysivät ja eristivät Lactobacillus rhamnosus GG:ksi nimeämänsä maitohappobakteerikannan terveen ihmisen suolistosta. L. rhamnosus on yleinen suolistobakteeri, mutta sitä esiintyy luontaisesti suolistossa vain pienellä osalla ihmisistä.
Valion tutkimus- ja tuotekehitysosaston työ johti yhteistyöhön Gorbachin ja Goldinin kanssa. Lisenssisopimus bakteerikannan käytöstä sovittiin vuonna 1987 ja LGG® tavaramerkki syntyi. Ensimmäinen Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria sisältävä Valio Gefilus® tuote tuotiin kauppoihin vuoden 1990 alussa. Kesti kuitenkin hetki, ennen kuin suomalaiset löysivät tuotteet. Suosio lähti nousuun vuonna 1996, kun Valio lanseerasi Gefilus® maidon.
Nykyään Valio Gefilus® tuotteita on laaja valikoima ja ne kaikki valmistetaan Suomessa Valion tuotantolaitoksissa. Gefilus® brändi sekä tuoteperhe pysyivät Valion omistuksessa, vaikka Valio Oy myi syksyllä 2016 LGG® tavaramerkin ja siihen liittyvän liiketoiminnan maailman johtavalle hapatteita sekä entsyymejä kehittävälle ja valmistavalle Chr. Hansenille.
Miten se säilyy elintarvikkeissa?
Lactobacillus rhamnosus GG on erittäin kestävä. Se säilyy elävänä ruoansulatuskanavassa, nauttipa sen missä tuotteessa tahansa. Elintarvikkeessa ja erityisesti hapanmaitovalmisteissa se säilyy kuitenkin kaikkein elinvoimaisimpana. Kylmässä säilytettäessä bakteeripitoisuus säilyy hyvin koko tuotteen (esim. maitotuotteet, mehut) säilyvyysajan.
Säännöllisesti käytettynä Lactobacillus rhamnosus GG asettuu väliaikaisesti osaksi normaalia suoliston bakteeristoa. Maitohappobakteereja ei voi saada liikaa, joten niitä sisältäviä tuotteita voi nauttia huoletta pitkin päivää. Euroopan elintarvikevirasto (EFSA) on arvioinut Lactobacillus rhamnosus GG:n yleisesti turvalliseksi vuonna 2008 julkaisemassaan arviossa.
Valio Gefilus® tuoteperheen alta löytyy Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteereja sisältäviä piimiä, mehuja, marjakeittoja, jogurtteja, smootheja ja tehojuoma. Tätä maitohappobakteerikantaa on saatavilla myös kapseleina ja tippoina.