Mitä lisäaineet ovat?

Lisäaineet puhuttavat, koska usein niistä ei ole riittävästi tietoa. Onkin tärkeää tietää, mikä on lisäaine, mistä lisäaineet ovat peräisin ja miksi niitä käytetään. EU:n yhtenäinen lainsäädäntö määrittelee elintarvikkeissa hyväksytyt lisäaineet, niiden käyttömäärät ja merkitsemisen pakkaukseen.

Lisäaine vai ei?

Lisäaine lisätään tuotteeseen aina tarkoituksella jonkin halutun vaikutuksen vuoksi. Lisäaineet ovat käyneet läpi tarkan ja laajan turvallisuusarvioinnin EU:ssa ennen kuin ne on hyväksytty käyttöön elintarvikkeissa.

Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi suola, eivät ole lisäaineita. Lisäaineita eivät ole myöskään vitamiinit, jotka lisätään ravitsemuksellisessa tarkoituksessa tuotteeseen esim. nestemäisiin maitovalmisteisiin täydennetty D-vitamiini. Vierasaineet, kuten esimerkiksi raskasmetallit tai torjunta-aineet, jotka päätyvät tuotteisiin esim. ympäristökatastrofissa, on hyvä erottaa myös lisäaineista.

Mikä E-koodi?

E-koodi on eurooppalainen merkintätapa lisäaineille, jotka viranomaiset ovat hyväksyneet käytettäväksi elintarvikkeissa Euroopan unionin alueella. E-koodi tarkoittaa siis, että lisäaine on käynyt läpi tarkan turvallisuusarvioinnin EU:ssa ja sen mahdolliset haitalliset vaikutukset on myös arvioitu. Jos lisäaineella on todettu haitallisia vaikutuksia suurina määrinä käytettynä, on sille määritetty hyväksyttävän päiväsaannin raja, ADI-arvo. Lisäaineet ovat turvallisia, kun ADI-arvoa ei ylitetä.

Mistä lisäaineet ovat peräisin?

Lisäaineet voivat olla luonnossa esiintyviä aineita, jotka on eristetty lisäainekäyttöön. Tällöin puhutaan luontaisista lisäaineista. Lisäaine voi myös olla luontaisen kaltainen eli kyseistä ainetta löytyy luonnosta ja ruoista, mutta lisäainekäyttöön kyseiset aineet ovat valmistettu kemiallisin menetelmin. Osa lisäaineista on kokonaan keinotekoisia, eli niitä ei esiinny luonnossa ja ne on valmistettu kokonaan kemiallisin menetelmin.

Mistä puolukka koostuisi, jos sillä olisi ainesosaluettelo?

Vedestä, sokerista, kuiduista, vitamiineista, kivennäisaineista, säilöntäaineista (E 200, E 210), hyytelöimisaineesta (E 440), väriaineista (E 160a, E163) ja aromeista.

Miksi lisäaineita käytetään?

Lisäaineiden tärkein käyttötarkoitus on tuotteiden turvallisuuden ja säilyvyyden takaaminen estämällä esimerkiksi mikrobien kasvu tuotteessa. Pidempi elintarvikkeen käyttöaika vähentää myös ruokahävikkiä kotona. Lisäaineita käytetään myös esimerkiksi parantamaan tuotteen rakennetta, väriä tai makua sekä säilyttämään haluttu koostumus.

Kevyttuotteet ja lisäaineet

Kevyttuotteet sisältävät useimmiten vähemmän rasvaa kuin tavalliset tuotteet. Rasva vaikuttaa tuotteen rakenteeseen ja suutuntumaan. Kevyttuotteissa, kuten esimerkiksi kevyemmissä jogurteissa, voidaan käyttää esimerkiksi sakeuttamisaineita, jotta sen rakenteesta saadaan miellyttävä. Välttämättä kevyttuote ei kuitenkaan sisällä yhtään enempää lisäaineita kuin tavallinen tuote.

Luomutuote ei välttämättä tarkoita lisäaineetonta

Luomutuotteissa saa käyttää noin kymmenesosaa tavallisissa tuotteissa sallituista lisäaineista. Sallitut lisäaineet on määritelty tarkasti luomuasetuksessa. Esimerkiksi makeutusaineita ei saa käyttää luomutuotteissa. Luomu.fi-sivuilta löydät lisätietoa luomussa sallituista lisäaineista.

Miten lisäaineet merkitään pakkaukseen?

Tuotteen valmistuksessa käytetyt lisäaineet ilmoitetaan aina pakkauksen ainesosaluettelossa lainsäädännön mukaan. Merkinnässä on kuvaava ryhmänimi sekä lisäaineen nimi tai E-koodinumero. Happamuudensäätöaineena käytetty luonnossa hedelmissä esiintyvä sitruunahappo voidaan ilmoittaa pakkauksessa kahdella eri tavalla: happamuudensäätöaine sitruunahappo tai happamuudensäätöaine E330.

Lisäaineet ja yliherkkyys

Lisäaineet voivat aiheuttaa joillekin yliherkkyysoireita kuten tavallinen ruokakin. Tavallisten ruoka-aineiden aiheuttamat allergiset reaktiot ovat kuitenkin yleisempiä kuin lisäaineiden aiheuttamat yliherkkyysoireet. Aspiriinille (asetyylisalisyylihapolle) yliherkkä voi saada reaktion säilöntäaineena käytettävästä bentsoehaposta (E210-E219) tai sorbiinihaposta (E200-E203). Astmaatikon kannalta hankalia voivat olla sulfiitit (E220-E228), joita on myös mm. alkoholijuomissa ja kuivatuissa hedelmissä.

Lisäaineet ja Valion tuotteet

Valio pyrkii tuotekehityksessään vähentämään lisäaineiden käyttöä aina kun se on mahdollista turvallisuudesta, säilyvyydestä ja aistittavasta laadusta tinkimättä. Valio on mm. investoinut lisäaineiden käyttötarvetta vähentäviin tuotantoprosesseihin ja uudistanut tuotteiden reseptejä. Kaikista lisäaineista ei silti tulevaisuudessakaan pystytä luopumaan, koska tuotteiden turvallisuudesta ei voida tinkiä.

Valion tuotevalikoimasta löytyy tuotevaihtoehtoja kuluttajien erilaisiin toiveisiin. Löydät valikoimastamme muun muassa useita lisäaineettomia tuotteita ja esimerkiksi keveyttä arvostavalle vähemmän energiaa sisältäviä vaihtoehtoja.

Makeutusaineet

Aspartaamin turvallisuutta on arvioitu useita kertoja EU:ssa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut viimeksi vuonna 2011 aspartaamin turvalliseksi makeutusaineeksi. Vuonna 2013 EFSA:n asiantuntijaryhmä arvioi vielä aspartaamin turvallista päiväannosta (40 mg/painokilo/vrk), ja totesi, että sitä ei ole tarvetta muuttaa, koska haittavaikutuksia ei ole havaittu.

Kun Valion tuotteisiin kaivataan makeutta, käytetään useimmiten sokeria. Valikoimastamme löytyy myös vaihtoehtoja, joissa lisätyn sokerin määrää on vähennetty, sokerin rinnalla on makeutusaine tai tuote on makeutettu vain makeutusaineilla.

Keveyttä ja vähäisempää energiamäärää arvostaville on tarjolla tuotteita, jotka on makeutettu kokonaan tai osittain makeutusaineilla: aspartaamilla (E951), asesulfaami K:lla (E950) ja/tai sukraloosilla (E955). Sokeroimattomien Valio marjakeittojen tuoteperheessä on useita makeutusaineilla makeutettuja makuvaihtoehtoja. Myös Valio PROfeel® tuoteperheen alta löytyy sokeroimattomia, makeutusaineilla makeutettuja tuotteita, kuten proteiinirahkoja, -vanukkaita, -pirtelöitä ja -juomia.

Karrageeni

Karrageeni (E407) on hiilihydraatti, joka eristetään valtamerissä kasvavista punalevistä. Elintarvikkeissa karrageenia käytetään yleisesti stabilointi-, sakeuttamis- ja hyytelöimisaineena.

Karrageeni on käynyt läpi tarkan turvallisuusarvioinnin ennen kuin se on hyväksytty lisäainekäyttöön EU:ssa. Lisäaineiden turvallisuutta arvioidaan EU:ssa säännöllisesti ottaen huomioon uusimmat tutkimustulokset ja arvioiden tutkimusnäyttö kokonaisuudessaan. Karrageenin turvallisuutta on arvioitu asiantuntijaryhmässä useita kertoja, viimeksi 2018, ja sen käyttö lisäaineena on toistuvasti todettu turvalliseksi. Karrageenille ei ole asetettu ADI-arvoa eli suurinta hyväksyttävää päivittäistä saantia, koska suurinakaan määrinä sillä ei ole havaittu haittavaikutuksia.

Rasvaisissa ja pitkään säilyvissä tuotteissa, kuten kermoissa, rasva pyrkii erottumaan ja nousee kerrokseksi tuotteen pintaan. Tämän estämiseksi estämiseksi tiettyihin Valion kermoihin lisätään karrageenia (E407).

Miksi kermaan lisätään karrageenia?
Aino Laakso