Proteiini tukee ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä
Euroopan Unionin geriatrisen lääketieteen yhteisön (EUGMS) nimittämä ryhmä on laatinut katsauksen ja sen pohjalta suositukset ikääntyneiden proteiinin tarpeesta. Katsaus on tehty asiantuntijoiden lausuntojen ja arvioidun tutkimusnäytön pohjalta.
Ryhmä suosittele yli 65-vuotiaille terveille ikääntyneille proteiinin päivittäiseksi saanniksi ainakin 1,0–1,2 g painokiloa kohden. Urheilua harrastaville ja aktiivisille ikääntyneille suositus on yli 1,2 g/kg vuorokaudessa ja akuutisti tai kroonisesti sairaille 1,2–1,5 g/kg/vrk (pl. munuaissairauksista kärsivät). Katsauksessa todetaan, että korkeampi proteiinin saanti tukee terveyttä, edistää sairaudesta toipumista sekä ylläpitää hyvää toimintakykyä.
Heraproteiini stimuloi lihasproteiinin muodostusta ikääntyneillä miehillä
Tutkimuksessa haluttiin selvittää eri proteiinien eroja imeytymisen ja lihasproteiinien muodostumisen suhteen. Tutkittavat olivat keskimäärin 74-vuotiaita ikääntyneitä miehiä (n=48), jotka satunnaistettiin saamaan joko heraproteiinia, kaseiinia tai kaseiinihydrolysaattia. Proteiinien imeytymistä ja lihasproteiinien muodostusta mitattiin lihas- ja seeruminäytteistä. Tutkimuksessa havaittiin, että heraproteiini nosti nopeammin veren aminohappotasoja ja stimuloi lihasten proteiinisynteesiä tehokkaammin verrattuna kaseiiniin tai kaseiinihydrolysaattiin. Heraproteiinin ominaisuuksia voidaan hyödyntää ikääntymiseen liittyvän lihasmassan vähenemisen ehkäisyssä.
Maitoproteiinin saanti on yhteydessä luun vahvuuteen ikääntyneillä naisilla
Poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin luun vahvuuden ja eri lähteistä olevan proteiinin saannin (eläinproteiini, jaettuna maitoproteiiniin ja muuhun eläinproteiiniin sekä kasviproteiini) yhteyksiä terveillä postmenopausaalisilla naisilla. Tutkimukseen osallistui 746 naista, jotka olivat keskimäärin 65-vuotiaita ja joiden kalsiumin ja proteiinin saanti oli riittävää. Luun vahvuutta kuvaavat markkerit olivat yhteydessä proteiinin kokonaissaantiin ja erityisesti maitoproteiinin saantiin. Kasviproteiinin saannin ja luun vahvuuden välillä ei todettu yhteyttä. Suurillakaan proteiinin saantitasoilla ei todettu epäedullisia vaikutuksia luustoon, vaan luutiheyden ja vahvuuden ja proteiinin saannin välillä oli positiivinen yhteys.
Ikääntyneen tulisi saada proteiinia tasaisesti kaikilta pääaterioilta
Katsausartikkelissa käsitellään proteiinin merkitystä sarkopenian (lihaskadon) ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Proteiinin kokonaismäärän lisäksi tärkeää on kiinnittää huomiota proteiinin saantiin tasaisesti kaikilta pääaterioilta. Tasainen proteiinin saanti ylläpitää riittävää aminohappojen tasoa verenkierrossa ja turvaa lihaksille jatkuvan aminohappojen saannin proteiinisynteesiin. Suositeltava aterialta saatava proteiiniannos on 25-30 g. Riittävän ja tasaisen proteiinin saannin on useissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä suurempaan lihasmassaan ja voimaan sekä parempaan toimintakykyyn ikääntyneillä. Riittävällä, mutta epätasaisesti päivän aterioille jakautunut proteiinin saannilla ei sen sijaan ole ollut yhtä edullisia vaikutuksia.