Lehmät eivät syö soijaa
Valiolaiset maitotilat eivät käytä ulkomaista soijaa lehmien ruokinnassa, mikä edistää öljy- ja valkuaiskasvien viljelyä kotimaassa. Palkoviljat (herne, härkäpapu) ja nurmipalkokasvit (apilat, mailaset ja virnat) sitovat ilmasta typpeä maaperään, jolloin teollisia lannoitteita ja karjanlantaa tarvitaan rehukasvien lannoitteeksi vähemmän. Pölyttäjät viihtyvät palkokasvien ja rypsin kukissa.
Autamme Suomen alkuperäiskarjaa säilymään
Luonnon monimuotoisuutta on myös lajin sisäinen monimuotoisuus. Suomen alkuperäisrotuja ovat länsisuomenkarja, itäsuomenkarja ja pohjoissuomenkarja. Alkuperäisrotujen geenipankilla on suuri merkitys eläinjalostuksen kannalta ja niiden geeneihin kytkeytyneitä ominaisuuksia voidaan tarvita jalostustoiminnassa mm. ilmasto-olosuhteiden muuttuessa. Alkuperäiskarjaa lypsetään myös Valioryhmän maitotiloilla. Lisäksi maailman mittakaavassa huolehdimme punaisen lypsykarjarodun säilymisestä.
Tunnemme tuotannon haitalliset vaikutukset ja pyrimme minimoimaan ne
Maidontuotanto heikentää luonnon monimuotoisuutta mm. ravinnekuormituksen, torjunta-aineiden käytön sekä peltojen raivaamisen kautta.
Haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen voidaan lieventää monin keinoin, mm. monipuolisella viljelykierrolla, talviaikaisella kasvipeitteisyydellä, viljelemättömien reuna-alueiden ja monimuotoisten reunavyöhykkeiden suosimisella sekä viherlannoituksella. Myös kyntämättä jättäminen sekä kasvinsuojeluaineiden vähäinen käyttö lisäävät monimuotoisuutta. Luomutuotanto ja oikealla laidunpaineella toteutettu laidunnus ovat vaikuttavia keinoja ylläpitää maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta, ja ne rikastuttavat erityisesti kasvillisuutta ja linnustoa.