Hyödyntämätön aarre − 3 faktaa lannasta ja sen kierrätyksestä

Tankkaatko tulevaisuudessa autosi lehmän lannasta tehdyllä polttoaineella? Vajaa kolmasosa lehmän syömän nurmen sisältämästä energiasta päätyy lantaan. Siitä voitaisiin tehdä biokaasua korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lannassa on myös kasvien tarvitsemia arvokkaita ravinteita, typpeä ja fosforia.

Lehmän lannasta voidaan tulevaisuudessa tuottaa yhä useammin biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lanta sisältää myös kasvien tarvitsemia arvokkaita ravinteita, typpeä ja fosforia. Vuonna 2017 patentoimme ensimmäisenä maailmassa prosessin, jolla lannasta saadaan biokaasun lisäksi puhdasta vettä sekä fosfori- ja typpilannoitejakeita. Näitä kevyitä lannoiterakeita voitaisiin kuljettaa maidontuotantoalueilta esimerkiksi luomuviljatiloille. Suunnittelemme parhaillaan lannan kierrätyksen käytännön toteutusta. Suomessa on jo nyt useita maitotiloja, joilla on oma biokaasulaitos. Jatkossa rinnalle tarvitaan isompia, keskitettyjä biokaasulaitoksia.

1. Lannan energia korvaamaan fossiilisia polttoaineita

Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia lantaa, jonka sisältämä energia voitaisiin hyödyntää biokaasuksi. (Lähde: Suomen normilanta -järjestelmä, Luonnonvarakeskus Luke. Laitumelle ja ulkotarhoihin jäävä lanta on vähennetty.Vajaa kolmasosa lehmän ravinnon sisältämästä energiasta päätyy lantaan.

2. Maailman fosforivarat hupenevat

Lanta sisältää kasvien tarvitsemia, arvokkaita ravinteita: typpeä ja fosforia. Niitä ilman kasvit eivät kasva. Maailman fosforivarat hupenevat kovaa vauhtia, joten tarvitsemme uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen. Kun lannan fosfori ja typpi saadaan kiertoon ja tehokkaammin hyödynnettyä, tarvitaan vastaavasti vähemmän kemiallisia lannoitteita.

3. Lanta vaatii paljon säilytystilaa ja peltoa

Maatilalla vetinen lietelanta vaatii isot lietesäiliöt ja paljon peltoa, jolle lannan voi levittää. Jos maidontuottaja haluaa kasvattaa tilan kokoa eli lisää lehmiä, myös peltoa tarvitaan enemmän. Uuden pellon hankkiminen on kallista ja turhaa, jos nykyiset pellot tuottavat riittävän sadon. Metsän raivaaminen pelloksi pelkästään lannan levitystä varten taas ei ole ilmaston kannalta kestävää.

Haluamme muuttaa tiloilla muhivan lannan energiaksi ja laittaa ravinteet nykyistä paremmin kiertoon. Lue lisää.

Hiilijalanjälki nolla 2035

Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Soijaton lehmien ruokinta, hiiliviljelijäkoulutukset ja biokaasulla kulkeva maitoauto ovat esimerkkejä työstämme tähän asti.

Seuraa etenemistämme
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen.Lisätietoja ›