Hyödyntämätön aarre − 3 faktaa lannasta ja sen kierrätyksestä

Tankkaatko tulevaisuudessa autosi lehmän lannasta tehdyllä polttoaineella? Vajaa kolmasosa lehmän syömän nurmen sisältämästä energiasta päätyy lantaan. Siitä voitaisiin tehdä biokaasua korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lannassa on myös kasvien tarvitsemia arvokkaita ravinteita, typpeä ja fosforia.

1. Lannan energia korvaamaan fossiilisia polttoaineita

Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia lantaa, jonka sisältämä energia voitaisiin hyödyntää biokaasuksi. (Lähde: Suomen normilanta -järjestelmä, Luonnonvarakeskus Luke. Laitumelle ja ulkotarhoihin jäävä lanta on vähennetty.Vajaa kolmasosa lehmän ravinnon sisältämästä energiasta päätyy lantaan.

2. Maailman fosforivarat hupenevat

Lanta sisältää kasvien tarvitsemia, arvokkaita ravinteita: typpeä ja fosforia. Niitä ilman kasvit eivät kasva. Maailman fosforivarat hupenevat kovaa vauhtia, joten tarvitsemme uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen. Kun lannan fosfori ja typpi saadaan kiertoon ja tehokkaammin hyödynnettyä, tarvitaan vastaavasti vähemmän kemiallisia lannoitteita.

3. Lanta vaatii paljon säilytystilaa ja peltoa

Maatilalla vetinen lietelanta vaatii isot lietesäiliöt ja paljon peltoa, jolle lannan voi levittää. Jos maidontuottaja haluaa kasvattaa tilan kokoa eli lisää lehmiä, myös peltoa tarvitaan enemmän. Uuden pellon hankkiminen on kallista ja turhaa, jos nykyiset pellot tuottavat riittävän sadon. Metsän raivaaminen pelloksi pelkästään lannan levitystä varten taas ei ole ilmaston kannalta kestävää.

Haluamme muuttaa tiloilla muhivan lannan energiaksi ja laittaa ravinteet nykyistä paremmin kiertoon. Lue lisää.

Kohti hiilineutraalia maitoa 2035

Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajat maatalous ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Lue lisää
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›