Ilmastonmuutos vaatii isoja toimia kaikilla aloilla − maatalouden ja elintarviketeollisuuden etu on olla aktiivinen ilmastotyössä

Vaikka tilastojen valossa maatalouden päästöt ovat pysyneet vuosia ennallaan, on maatalouden sisällä tapahtunut positiivista kehitystä, joka ei taulukoista näy. Esimerkiksi maidontuotannon metaanipäästöt ovat laskeneet tuottavuuden nousun ja lehmien määrän vähenemisen ansiosta noin 55 prosenttia vuosien 1960–2020 välillä ja litrakohtaisestikin tarkasteltuna noin 35 prosenttia. Lannoitetypen vähentyneen käytön myötä koko maatalouden ilokaasupäästöt ovat laskeneet. On myös todennäköistä, että nurmiviljelyn hiilensidontaa ei vielä osata päästölaskennassa huomioida oikein, joten sekään ei näy tilastoissa. Toki kääntöpuolella on turvemaiden viljelyyn liittyvät päästöt, jotka näkyvät IPCC:n päästökertoimia käytettäessä isoina lukuina tilastoissa.

Maatalous on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua

Raportista kävi ilmi selkeästi, että ihmisen toiminnan aiheuttama lämpeneminen on muuttanut ilmastoa merkittävästi, ja että useiden vahingollisten sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Hyvä uutinen on, että lämpötilan nousu voidaan yhä pysäyttää, mutta siihen tarvitaan ripeitä ja mittavia toimia. On vähennettävä ihmisen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt nollaan ja leikattava muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti.

EU:n tuoreen ilmastolakipaketin tavoitteena on 55 prosentin päästövähennykset koko EU:ssa vuoteen 2030 ja hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen mukaisesti Suomen tulisi puolittaa päästöt päästökaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla, jolle maatalous myös kuuluu, vuoteen 2030 mennessä. Lainvalmistelu on hidasta, joten on selvää, ettei tavoitteisiin päästä, elleivät alan toimijat aloita työtä etupainotteisesti.

Valion tavoite nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä on sama kuin Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että vuotuisia päästöjä syntyy saman verran kuin hiilidioksidia imeytyy hiilinieluihin, esimerkiksi metsiin ja nurmipeltoihin.

Miten maatalouden päästöt nollataan?

Valio on tehnyt aktiivisesti töitä toiminnastaan aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Valio on sitoutunut vähentämään maidontuotannosta aiheutuvia päästöjä koko ketjussa maitotilalta Valion tuotantolaitoksiin. Olemme muun muassa kouluttaneet noin 300 hiiliviljelijää, joiden pellot toimivat hiilinieluina Tutkimme Ilmatieteenlaitoksen ja Datasensen kanssa peltojen hiilensidontaa, jotta meillä olisi luotettavaa tietoa maan hiilensidontakyvystä ja hiilipäästöistä. Olemme kehittäneet Valion maitotiloille CARBO® ympäristölaskurin, jonka avulla jo noin 700 tilaa on laskenut oman tilansa hiilipäästöt ja tuottamansa maidon hiilijalanjäljen. Tuoreimpana tekona julkistimme biokaasuyhteistyön ST1:n kanssa, jossa tavoitteena on tehdä lehmänlannasta biokaasupolttoainetta raskaan liikenteen käyttöön. Valion ensimmäinen biokaasua suoraan maitotilalta tankkaava maitoauto vie maitoa Vuorenmaan maitotilalta Haapaveden juustolaan.

Maitotilalliset sitovat hiiltä nurmipelloilla laajasti, ja tämä työ pitäisi saada nopeasti näkymään myös tilastoissa. Laskentamenetelmiä kyllä kehitetään monessa hankkeessa, mutta tuloksilla alkaa olla jo kiire.

Vaikka länsimaissa maidon kulutus on hienokseltaan laskenut jo vuosia, on tilanne Aasiassa ja Kiinassa päinvastainen. Euroopan komissio arvioi maatalouden tulevaisuutta käsittelevässä raportissaan, että vuosittainen globaalin kysynnän kasvu voi olla jopa 15 miljoonaa tonnia ja se tapahtuu pääasiassa kehittyvissä maissa. Maitopohjaisten elintarvikkeiden suosion kasvaessa on välttämätöntä, että pystymme tuottamaan niitä mahdollisimman vähin päästöin, luontoa ja ilmastoa kuormittamatta. Meidän on muutettava tapaamme tuottaa ruokaa, jotta maapallon kasvava väestöihmiset ympäri maailmaa voisivat syödä kestävästi tuotettua ruokaa – olipa se kasvi- tai eläinperäistä, tai tuotettu perinteisen maatalouden tai uusien ruuantuotannon teknologioiden avulla.

Ilmaston lämmetessä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ruoantuotanto on varmasti yksi suurimmista kärsijöistä. Kulunut kasvukausi on siitä varsin hyvä esimerkki. Maatalouden etu on varmasti toimia proaktiivisesti ilmastotyössä. Mutta sitä varten tulisi kannustimet saada kuntoon, olivatpa ne markkinaehtoisia, tukiratkaisuja tai molempia.

Juha Nousiainen Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Valio Oy