Kuinka biokaasun tuotannon saisi kasvuun?

Vuorenmaan maitotilalta Haapavedeltä voi pian kuka tahansa tankata biokaasua. Tämän lisäksi Pohjolan Maidon maitoauto alkaa tankata tilalla. Vuorenmaan tilan biokaasulaitos on hieno, konkreettinen esimerkki tulevasta ja siitä, kuinka suomalaiset maanviljelijät ratkovat ilmastohaastetta käytännössä.

Lue tiedote Vuorenmaan maitotilan biokaasulaitoksesta täältä.

Valion tavoitteena on nollata maitotuotteiden hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Se tehdään vähentämällä päästöjä maitotiloilla, kuljetuksissa ja tehtailla sekä lisäämällä peltojen hiilinieluja.

Biokaasun käytöllä voidaan vähentää jopa 85 prosenttia polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna dieseliin.

Biokaasua saa teoriassa mistä tahansa eloperäisestä aineksesta kuten lannasta. Lantaa syntyy Suomessa noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Jos maitotilojen kaikesta lannasta tuotettaisiin biokaasua, se riittäisi polttoaineeksi kaikille maitotilojen koneille ja maidonkuljetukseen käytettäville ajoneuvoille. Valion hiilijalanjälkilaskelmien mukaan lannan kierrätys biokaasuksi voisi vähentää maitotuotteiden hiilijalanjälkeä laskentatavasta riippuen viidesosan tai neljäsosan.

Miksi ihmeessä emme sitten ole jo täysillä käyttämässä tätä hyödyntämätöntä aarretta? Kysymys on aiheellinen, ja sen on esittänyt myös Helsingin Sanomat helmikuisessa artikkelissaan Nykyisessä hallitusohjelmassakin todetaan, että biokaasun tuotantoa on syytä lisätä.

Peltobiomassojen ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen on Suomessa vielä aivan lähtökuopissaan suhteessa potentiaaliin. Biokaasun laajamittaisen tuotannon esteenä on Suomessa sekä kysynnän että tuotannon puute. Siis hyvin perustavanlaatuinen ongelma, tarkasteli sitä kuinka päin tahansa. Koska kysyntää ei ole, ei ole tuotantoa. Tuotantoa taas ei tule, jos ei ole kysyntää.

Samanlaisen ongelman ääressä painiskeltiin aikanaan tuulivoiman kanssa. Jotta tuulivoiman tuotanto saatiin Suomessa laajamittaisesti käyntiin, tarvittiin laaja tukijärjestelmä, jonka avulla investoinnit syntyivät. Tuulivoiman saama tuki oli huomattava, ja sen seurauksena myös uusia investointeja syntyi markkinoille jopa kokonaan ilman tukea. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavanlainen tuki myös biokaasulle on ollut käytössä jo 10 vuotta.

Kysymys biokaasun investointi- ja/tai tuotantotuista on luonnollisesti erityisen vaikea juuri nyt, kun olemme yhteiskuntana hankalassa tilanteessa koronaviruksen seurauksien ja talouden pysähtymisen vuoksi. Samalla kannattaa muistaa, että koronavirus ei hidasta tai pysäytä ilmastonmuutosta hetkellisestä päästöjen putoamisesta huolimatta. Historia osoittaa, että laskusuhdanteen aiheuttamaa päästöjen putoamista päinvastoin seuraa myöhemmin kasvihuonepäästöjen aiempaa jyrkempi nousu. Näin tutkijat ovat arvioineet koronaviruskriisinkin seurauksia.

Me Valiolla tunnemme maidontuotannon ilmastovaikutukset, ja vastuunamme on vähentää niitä. Teemme aktiivisesti töitä biokaasun tuotannon lisäämiseksi nyt ja tulevaisuudessa: jotta lanta saadaan kiertoon koko Suomen matkalta, tarvitaan maatilojen omia biokaasulaitoksia eli hajautettua tuotantoa ja niiden lisäksi keskitettyjä, isompia biokaasulaitoksia. Yksin emme saa koko Suomen tuotantoa käyntiin laajamittaisesti. Siihen tarvitaan myös yhteiskunnan tukea samaan tapaan kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tämä on syytä muistaa myös post-korona-ajassa, kun ratkaisuja ilmastonmuutoksen vaikutusten hidastamiseen tarvitaan edelleen.

Tutkija Minja Miettinen on vastuullisen ravitsemuksen asialla
Minja Miettinen
Maitorasvan koostumukseen voidaan vaikuttaa lehmien ruokinnalla
Anu Turpeinen
Vastuullisuus - jokapäiväisiä tekoja vai maailmaa mullistavia kehitysloikkia?
Kristiina Kiviharju
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen.Lisätietoja ›