Seurustelua lajitovereiden kanssa
Laiduntamien tarkoittaa lehmille ruokailua ja jaloittelua nurmikasvustossa. Lehmä on laumaeläin, ja laitumella sillä on parhaat edellytykset toteuttaa lajille ominaisia tarpeita. Lehmät muodostavat ystävyyssuhteita erityisesti ikätovereidensa kanssa. Laitumella on tilaa ja seurustelumahdollisuuksia enemmän kuin navetassa.
Hyväksi lihaksille ja sorkille
Liikkuminen ja raitis ilma tekevät hyvää lehmän elimistölle. Ulkona lehmä pääsee asettumaan vaivatta makuulle ja nousemaan ylös, sillä nurmipeitteinen maapohja on pitävä ja joustava alusta.
Laitumella lehmä saa syödä tuoretta nurmea lajityypilliseen tapaan. Auringonvalosta eläimet saavat D-vitamiinia, ja tuore ruoho on hyvä E-vitamiinin lähde.
Kuumuus ei ole hyväksi lehmille. Yli 25 asteen helteillä lehmät voikin olla järkevää pitää sisällä, ellei laitumella ole riittävästi varjoisia paikkoja, ja jos navetta on ulkoilmaa viileämpi. Uudet navetat pysyvät lämpimillä säillä viileänä, koska katot on eristetty ja sivuseinät tai verhoikkunat voi kesäisin avata. Usein suomalaiset kesäyöt ovat lehmille erityisen hyvää laidunnusaikaa viileyden vuoksi. Lehmät tarvitsevat runsaasti juomavettä myös laitumella.
Suurin osa lehmistä laiduntaa
Noin 70 prosenttia suomalaisista lehmistä laiduntaa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Etelä-Suomessa laidunkausi kestää neljästä viiteen kuukautta, pohjoisessa kolmesta neljään.
Kaikkien parsinavetoissa asuvien lehmien on päästävä laitumelle tai jaloittelemaan vähintään 60 päivänä vuodessa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Näin on säädetty eläinsuojelulaissa. Laiduntamisesta saa luopua vain viranomaisen erityisluvalla, jos sopivaa laidunta ei voida kohtuudella järjestää. Pihattonavetoita laidunnus- tai ulkoiluvelvoite ei koske. Luomutuotannossa lehmät laiduntavat päivittäin.
Valiolaisista lehmistä reilu puolet elää pihattonavetoissa, ja osuus kasvaa koko ajan, kun uusia navettoja rakennetaan. Pihattonavetassa lehmät saavat kulkea vapaasti ruokintapöydän ääreen syömään, mennä makuuparsiin märehtimään ja ulkoilla omatoimisesti, jos niillä on ulkoilumahdollisuus.
Laiduntaminen on mahdollista myös niissä pihatoissa, joissa on automaattinen lypsyjärjestelmä. Suuri karjakoko vaatii paljon laidunpinta-alaa navetan välittömästä läheisyydestä. Karjakokojen kasvaessa erilaiset osa-aikalaidunnukset ovat yleistyneet. Siten laitumet riittävät paremmin ja lehmät voidaan ruokkia ja lypsää riittävän usein.
Valiolaisilla maitotiloilla on käytössään Valion laiduntamisopas, jossa neuvotaan esimerkiksi erilaisia laiduntamismuotoja ja kerrotaan laidunten hoitamisesta. Valio myös ohjeistaa uusien navetoiden suunnittelussa huomioimaan eläinten laidunnus- ja talviulkoilumahdollisuudet.
