Maitotilalla työpaikka on oma koti

Lehmuston tilaa yhdessä miehensä kanssa pyörittävälle Riikka Peltolalle maitotilallisen elämä oli helppo valinta. Tila itsessään on Riikan isän isoenon jo ennen vuotta 1920 perustama.

– Jos en olisi maitotilallinen, olisin varmaankin maatalouteen liittyvässä neuvonnassa tai jossain muussa vastaavassa ammatissa. Olen agrologi koulutukseltani, niin jotenkin olisin mukana kehittämässä tai tutkimassa maataloutta, yhdessä miehensä Mikan ja kolmen lapsen kanssa tilalla asuva Riikka Peltola kertoo.

Ammatinvalinnan myötä tutuksi on tullut yrittäjän arki iloineen ja haasteineen. – Haastavinta tässä on sitovuuden lisäksi byrokratia. Se on ehkä kaikkein raskain juttu, kaiken kirjoittaminen auki. En koe, että se parantaisi meidän tuotantoa, että kirjataan pieniä asioita ylös mappikaupalla päivittäin. Omasta näkökulmastani se ainoastaan rasittaa ja vie voimia tärkeimmästä, eli eläinten hoidosta, mutta ei paranna mitenkään sitä työn laatua.

– Eri viranomaiset vaativat ristiin toista asiaa toiselta kantilta ja toista toiselta, mikä aiheuttaa hirveästi päällekkäisyyttä. Se vie mielekkyyttä ja pistää miettimään onko maitotilan pitäminen ollenkaan järkevää, Riikka tuhahtaa.

– Mutta onhan tämä antoisaakin: lapset voivat olla kotona vaikka itse ollaan töissä. Ei ole niin rajattua se töihin meno. Olemme pystyneet vuorottelemaan hyvin siten, että välillä lapset ovat hoidossa ja erilaisissa kerhoissa.

On hienoa, että lapset pystyvät olemaan mukana kun teemme töitä. Heistä on tullut sen myötä todella omatoimisia.

Lehmuston tila on ollut Valiolainen jo ennen vuonna 2002 tapahtunutta sukupolvenvaihdosta, jossa Riikka ja Mika ottivat tilan pyörittääkseen. Nykyisin tilalla on lypsylehmiä on yli 60. 54 lypsypaikkaa sijaitsee parsinavetassa, ja 70-paikkaisessa parsipihatossa majailee lehmänuoriso. Maitokarjan lisäksi tilalla toimii hiehohotelli.

– Ja on meillä on pari hevosta vuokrapaikallakin, sellaisia pieniä juttuja. Meillä on nykyisin töissä myös karjanhoitaja.

– Aamulypsy alkaa meillä klo 6 aamulla ja aamutyöt kestävät klo 9:ään tai 10:een. Siihen kuuluu eläintenruokinta ja kaikki perushoitoon liittyvät jutut. Iltalypsy alkaa neljän, viiden aikaan ja se kestää tuonne seitsemän, kahdeksan aikoihin. Nämä ovat karjanhoitajankin työajat niinä päivinä joina hän on töissä. Karjanhoitajan tehtäviin kuuluvat perussiivous, ruokinta ja lypsyt.

– Muina aikoina me teemme sitten kaikkea vaihtelevaa, mitä nyt tilalla on. Joinain päivinä aamusta iltaan, joinain päivinä taas voi pitää päivällä vapaatakin.

Kuten monilla maitotilalaisilla, myös Peltoloilla eläimet ovat sydäntä lähellä.

– Lehmät on leppoisia ja mukavuudenhaluisia. Niiden temmellyksistä ja edesottamuksista voisi kertoa vaikka kuinka paljon, Riikka nauraa.