Siirry sisältöön
Maatalouden päästöjä ei leikata luopumalla nurmiperäisestä ruoantuotannosta – kaikelle vastuullisesti tuotetulle kotimaiselle ruoalle on paikkansa
Ilmasto

Maatalouden päästöjä ei leikata luopumalla nurmiperäisestä ruoantuotannosta – kaikelle vastuullisesti tuotetulle kotimaiselle ruoalle on paikkansa

Maatalouden päästöjä ei leikata luopumalla nurmiperäisestä ruoantuotannosta – kaikelle vastuullisesti tuotetulle kotimaiselle ruoalle on paikkansa
Juha Nousiainen
Ilmastotiimin johtaja

Valio Oy

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Meillä viljeltävät ruokakasvit menestyvät parhaiten eteläisessä ja lounaisessa osassa maata, kun taas pohjoisessa nurmikasvit menestyvät parhaiten ja tuottavat varmaa satoa. Lyhyen kasvukauden vuoksi emme pääse viljojen tai palkokasvien satomäärissä yhtä hyvälle tasolle kuin vaikkapa Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta tuotantomme kattaa reippaasti kotimaan kulutuksen ja ylikin. Nurmipohjainen ruuantuotanto on osa huoltovarmuuttamme. Lisäksi nurmipellot sitovat hiiltä toisin kuin pellot, joilla kasvaa yksivuotisia viljelykasveja. Tuottoisa nurmisato ja sille otollinen maaperä takaavat sen, että Suomessa lehmät voidaan ruokkia pääosin nurmirehulla.

Suomessa käytössä olevaa maatalousmaata on noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, ja Suomen peltoalasta noin puolella viljellään viljakasveja. Suomen viljasato on maailman mittakaavassa vaatimaton, mutta vehnän, ohran ja kauran osalta tuotanto riittää kattamaan kotimaan kulutuksen, ja erityisesti kauraa riittää myös vientiin. Ruista ja öljykasveja myös tuodaan Suomeen, sillä aina sato ei riitä kotimaiseen tarpeeseen.

Suomessa kasvintuotanto- ja kotieläintalous lähtivät eriytymään tila- ja aluetasolla 1960-luvulla ja tämä kehitys on jatkunut näihin päiviin saakka. Viljantuotanto on keskittynyt sinne, missä kasvukausi riittää tuottamaan hyvän sadon, eli Etelä- ja Lounais-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomessa ruokakasveja satoisammin kasvavat nurmikasvit, jotka ovat märehtijöiden pääasiallista ruokaa, ja joiden avulla voidaan tuottaa ravintoarvoiltaan täysipainosta maitoa. Nurmikasveja viljellään jopa 30 prosentilla maamme pelloista. Suomessa lypsylehmien ravinnosta noin 50–60 prosenttia on oman tilan nurmirehua.


Search