Ravitsemussuosituksia noudattamalla torjutaan ilmastonmuutosta

Yleisen käsityksen mukaan runsaasti kasviperäisiä tuotteita sisältävä ruokavalio on sekä ilmastoystävällinen että terveellinen. Ravitsemussuositusten mukainen määrä maitotuotteita istuu myös erinomaisesti näiden tavoitteiden mukaiseen ruokavalioon.

Ruoan vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Ilmastovaikutukset ovat tuoneet oman painonsa vastuullisen ruokavalion koostamiseen. Jatkuva mietintä yksittäisten tuotevalintojen välillä on kuitenkin hankalaa ja aikaa vievää, ja lopputulos voi olla ilmaston kannalta heikompi kuin suuria linjoja noudattamalla. Kun koostetaan ravitsemussuositusten mukainen, monipuolinen kasvipainotteinen ruokavalio, siitä muodostuu tutkimusten mukaan sekä terveyden että ilmaston kannalta edullinen.

Enemmän kasviksia ja kalaa

Kasviksissa on järkevää huomioida satokauden mukaiset tuotteet ja suosia talvella juureksia. Lähiruoka on hyvä valinta, kunhan sitä ei lähdetä autolla erikseen hakemaan tuottajalta. Sen sijaan talvella lämpimässä ilmastossa avomaalla kasvatetut kasvikset - laivalla Suomeen tuotuina - voivat olla ilmaston muutoksen torjumisen kannalta kotimaisia vaihtoehtoja parempia. Isojen elintarvike-erien kuljetus ei nimittäin lisää ilmastokuormaa oleellisesti.

Kasvattamalla kalan osuutta ruokavaliossa toteutetaan sekä terveyden että ilmastoystävällisyyden tavoitetta, varsinkin lähialueiden pikkukalalla. Luonnonvarakeskuksen (Luken) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) yhteistyönä syntyneen Ruokaminimihankkeen tulosten perusteella on oletettavaa, että ravitsemussuosituksien seuraavassa päivityksessä kalan ja kasvisten merkitys saa suuremman huomion.

Maitotuotteet ovat kestäviä

Vähärasvaiset ja rasvattomat maitotuotteet kuuluvat terveyttä edistävään ruokavalioon; ravitsemussuosituksethan nimenomaan perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön ravitsemuksen ja terveyden yhteydestä. Maitotuotteiden ilmastovaikutus on hyvin kohtuullinen; niistä saatavaan energiaan suhteutettuna se on keskimäärin jopa pienempi kuin hedelmien ja kasvisten (Vieux ym. 2013). Ravintoaineita maitotuotteista tulee kuitenkin reilusti.

Planetaarinen ruokavalio

Kansainvälinen tutkijaryhmä on koostanut terveyttä ja kestävyyttä edistävän ruokavalion, jossa eri ruoka-aineryhmille on annettu vaihteluvälit (Willet ym. 2019). Maitotuotteita tähän planetaariseen ruokavalioon voi sisältyä puolikin litraa päivässä. Selvästi pienemmällä maitotuotemäärällä jodin, D-vitamiinin ja kalsiumin saanti saattaa jäädä suosituksia vähäisemmäksi.

Toimenpiteitä tarvitaan monella saralla

Merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia saadaan hävikkiä vähentämällä: ruokahävikki Suomessa vastaa 300 000 henkilöauton vuosittaista päästöä! Vähentämisessä toimisivat tehokkaasti ainakin maistuva ruoka ja sopivat annoskoot.

Tiesitkö, että...

Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista. Asuminen on tätä suurempi kuormittaja ja liikkuminen kolmas hyvin merkittävä tekijä.

Ravitsemus mukaan ilmastovaikutusten arviointiin

Tarvitaanko ruokapakkauksiin tai kauppojen hyllyihin lukuja tai merkkejä kertomaan tuotteen ilmastovaikutuksesta? Tätä keskustelua on EU:ssa käyty monta vuotta ja käydään yhä. Ilmastovaikutuksen vertailemisessa yleisimmin käytetty yksikkö on hiilidioksidiekvivalentti. Suureita on muitakin, mutta jo yhden tarkasteluun liittyy paljon haasteita.

Luvut voisivat auttaa valitsemaan esimerkiksi kahden eri omenan välillä sillä edellytyksellä, että luvut olisivat vertailukelpoisia ja yhteisillä - mutta samalla paikallisiin olosuhteisiin sopivilla - sekä mahdollisimman oikean tuloksen antavilla periaatteilla laskettuja. Näissä vaatimuksissa on kuitenkin melkoisia haasteita. Lisäksi jotkut harhautuisivat lukujen perusteella vertailemaan keskenään omenaa ja salaattia tai kalaa ja juustoa. Nämä tuotteet eivät kuitenkaan korvaa toisiaan, vaan niillä kaikilla on erilainen ravintoarvo ja käyttötarkoitus ja vieläpä eri käyttömäärätkin, jolloin luvut eivät ole vertailukelpoisia. Esimerkiksi juustokilolle usein käytetyt melko korkeat päästöluvut pienenevät varsin kohtuullisiksi, kun huomioi normaalin annoskoon ja käyttää laskennassa oikeita periaatteita; vanhoissa luvuissa ei esimerkiksi ole huomioitu heran hyötykäyttöä.

Tavoitteista toimenpiteisiin

On selvää, että ilmastotalkoot vaativat konkreettisia toimenpiteitä. Yksi sellainen voisi olla ravintoloissa nykyistä useammin tarjottava pienempi annosvaihtoehto hieman edullisemmalla hinnalla. Aterian kasvisten osuus voisi kasvaa, jos joukkoruokailussa olisi useammin lautasmalli esillä. Se muistuttaisi aterian kokoamisesta suositellun mallin mukaan.

Myös Valio on asettanut itselleen ison ilmastohaasteen: haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Se on kunnianhimoinen tavoite, mutta mahdollista saavuttaa tutkimuksen ja yhteistyön avulla.

Ruoantuotannon ilmastovaikutukset herättävät kiinnostusta

Ilmasto, maito ja ravitsemus -seminaarissa Valiolla 5.11.2019 keskusteltiin ruoantuotannon ilmastovaikutuksista sekä siitä, miksi ravitsemus on tärkeää huomioida ilmastovaikutusten arvioinnissa.

Ilmastoseminaari keräsi Pitäjänmäen pääkonttorillemme useita kymmeniä ruoantuotannon ilmastovaikutuksista kiinnostuneita ravitsemuksen ja terveyden ammattilaisia. Seminaarissa esiintyi Valion asiantuntijoiden lisäksi Luonnovarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Perttu Virkajärvi ja erikoistutkija Merja Saarinen. Lue yhteenveto seminaarista >