Ilmastoruokaa terveellisesti
Vastaava tutkija
Hyvästä ruoasta hurmaantuva kohtuuden korostaja, joka harrastaa tanssia ja kuntoliikuntaa.
Monipuolisesti ja runsaasti kasviperäisiä ja kohtuullisesti eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio voi olla sekä ilmastoystävällinen että terveellinen. Runsaasti tärkeitä ravintoaineita sisältävät maitotuotteet istuvat erinomaisesti vastuulliseen ja ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon.
Ruoan vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Ilmastovaikutukset ovat tuoneet oman painonsa vastuullisen ruokavalion koostamiseen. Jatkuva mietintä yksittäisten tuotevalintojen välillä on kuitenkin hankalaa ja aikaa vievää, ja lopputulos voi olla ilmaston kannalta heikompi kuin suuria linjoja noudattamalla. Kun koostetaan ravitsemussuositusten mukainen, monipuolinen kasvipainotteinen ruokavalio, siitä muodostuu tutkimusten mukaan sekä terveyden että ilmaston kannalta edullinen.
Enemmän kasviksia ja kalaa
Kasviksissa on järkevää huomioida satokauden mukaiset tuotteet ja suosia talvella juureksia. Lähiruoka on hyvä valinta, kunhan sitä ei lähdetä autolla erikseen hakemaan tuottajalta. Sen sijaan talvella lämpimässä ilmastossa avomaalla kasvatetut kasvikset - laivalla Suomeen tuotuina - voivat olla ilmaston muutoksen torjumisen kannalta kotimaisia vaihtoehtoja parempia. Isojen elintarvike-erien kuljetus ei nimittäin lisää ilmastokuormaa oleellisesti.
Kasvattamalla kalan osuutta ruokavaliossa toteutetaan sekä terveyden että ilmastoystävällisyyden tavoitetta, varsinkin lähialueiden pikkukalalla. Luonnonvarakeskuksen (Luken) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) yhteistyönä syntyneen Ruokaminimihankkeen tulosten perusteella on oletettavaa, että ravitsemussuosituksien seuraavassa päivityksessä kala ja kasvikunnan tuotteet saavat suuremman merkityksen.
Maitotuotteilla ravitsevaa ilmastoruokaa
Vähärasvaiset ja rasvattomat maitotuotteet kuuluvat terveyttä edistävään ruokavalioon; ravitsemussuosituksethan nimenomaan perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön ravitsemuksen ja terveyden yhteydestä. Maitotuotteiden ilmastovaikutus on hyvin kohtuullinen; niistä saatavaan energiaan suhteutettuna se on keskimäärin jopa pienempi kuin hedelmien ja kasvisten (Vieux ym. 2013).
Ravintoaineita maitotuotteista tulee reilusti. Esimerkiksi juusto on tiiviste, joten pienenkin määrän nauttimalla saa suuren määrän ravintoaineita. Lisäksi maidontuotannon ilmastokestävyyden hyväksi tehdään paljon töitä, ja siksi hiilijalanjälki tulee työn edistyessä entisestään pienenemään.
Planetaarinen ruokavalio
Kansainvälinen tutkijaryhmä on koostanut terveyttä ja kestävyyttä edistävän ruokavalion, jossa eri ruoka-aineryhmille on annettu vaihteluvälit (Willet ym. 2019). Maitotuotteita tähän planetaariseen ruokavalioon voi sisältyä puolikin litraa päivässä. Selvästi pienemmällä maitotuotemäärällä jodin, D-vitamiinin ja kalsiumin saanti saattaa jäädä suosituksia vähäisemmäksi.
Toimenpiteitä tarvitaan monella saralla
Merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia saadaan hävikkiä vähentämällä: ruokahävikki Suomessa vastaa 300 000 henkilöauton vuosittaista päästöä! Vähentämisessä toimisivat tehokkaasti ainakin maistuva ruoka ja sopivat annoskoot.
Tiesitkö, että...
Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista. Asuminen on tätä suurempi kuormittaja ja liikkuminen kolmas hyvin merkittävä tekijä.
Ravitsemus mukaan ilmastovaikutusten arviointiin
Tarvitaanko ruokapakkauksiin tai kauppojen hyllyihin lukuja tai merkkejä kertomaan tuotteen ilmastovaikutuksesta? Tätä keskustelua on EU:ssa käyty monta vuotta ja lähiaikoina Komissio on esittämässä ehdotusta pakkausten etupuolella esitettävään, tuotteen ravitsemuslaatua kuvaavaan merkintään. Sellainen voi tutkimusten mukaan helpottaa kuluttajaa tekemään terveellisempiä valintoja.
Osa valmistajista merkitsee tuotteisiin hiilijalanjäljen. Se voi auttaa valitsemaan esimerkiksi kahden eri omenan välillä sillä edellytyksellä, että luvut ovat vertailukelpoisia ja yhteisillä - mutta samalla paikallisiin olosuhteisiin sopivilla - sekä mahdollisimman oikean tuloksen antavilla periaatteilla laskettuja. Lukujen perusteella saatettaisiin myös vertailla keskenään omenaa ja salaattia tai kalaa ja juustoa. Nämä tuotteet eivät kuitenkaan korvaa toisiaan, vaan niillä kaikilla on erilainen ravintoarvo ja käyttötarkoitus ja vieläpä eri käyttömäärätkin, jolloin luvut eivät ole vertailukelpoisia.
Esimerkiksi juustokilolle usein käytetyt melko korkeat päästöluvut pienenevät varsin kohtuullisiksi, kun huomioi normaalin annoskoon ja käyttää laskennassa oikeita periaatteita; kaikissa luvuissa ei esimerkiksi ole huomioitu heran hyötykäyttöä.
Tavoitteista toimenpiteisiin
On selvää, että ilmastotalkoot vaativat konkreettisia toimenpiteitä. Yksi sellainen voisi olla ravintoloissa nykyistä useammin tarjottava pienempi annosvaihtoehto hieman edullisemmalla hinnalla. Aterian kasvisten osuus voisi kasvaa, jos joukkoruokailussa olisi useammin lautasmalli esillä. Se muistuttaisi aterian kokoamisesta suositellun mallin mukaan.
Myös Valio on asettanut itselleen ison ilmastohaasteen: aiomme nollata maidon hiilijalanjäljen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta mahdollista saavuttaa tutkimuksen ja yhteistyön avulla.