Kottarainen ja kimalainen bongattu – maitotilat ja lehmät töissä luonnon monimuotoisuuden puolesta

Kasvien ja eliöiden monimuotoisuus on kuitenkin tällä hetkellä uhattuna: olemme kokemassa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Kuudes joukkosukupuutto on ihmisen toiminnan seurausta, ja se on kiihtynyt viime vuosisatoina voimakkaasti. Vuoden 1900 jälkeen lajeja on hävinnyt satakertaisella tahdilla aikaisempiin vuosisatoihin verrattuna.

Monimuotoisuutta vaalitaan myös maitotiloilla

Maitotilojen monimuotoisuus käsittää kaiken ekosysteemeistä maaperän kautta geeneihin. Luonnon monimuotoisuutta voidaan mitata esimerkiksi elinympäristössä esiintyvien lajien lukumäärällä.

– Maataloudessa biodiversiteetillä tarkoitetaan usein maisemarakenteen, viljelyalueiden ja -kasvien monimuotoisuutta ja niiden erilaista vaihtelua. Mitä enemmän lajeja, erityyppisiä viljelykohteita ja erilaisia reuna-alueita löytyy, sitä monimuotoisempaa luontoa maitotilalla on. Esimerkkinä geneettisestä monimuotoisuudesta maitotilalla ovat lehmärodut. Monilla valiolaisilla maitotiloilla lypsetään useampaa rotua; holsteinin ja punaisen rodun lisäksi monella tilalla on myös uhanalaisten alkuperäisrotujen eläimiä, kertoo Valion alkutuotannon asiantuntija Heidi Huttunen.

Luonto köyhtyy myös Suomessa. Suomen eliölajeista joka yhdeksäs on uhanalainen, luontotyypeistä melkein puolet. Lajikato horjuttaa taloutta ja vaarantaa siten koko elämää. Kun yksittäinen laji kuolee sukupuuttoon, ei sitä saa enää takaisin. Mitä enemmän on lajeja, sitä paremmin luonnon tasapaino säilyy, ja mitä enemmän lajeja häviää, sitä enemmän tasapaino horjuu. Usein lajien suojelussa onkin kyse niiden elinympäristöjen suojelusta.

Useat valiolaiset maitotilat ovat sitoutuneet ympäristökorvaukseen, jonka mukaiset viljelytoimenpiteet edistävät myös luonnon monimuotoisuutta.

Lajien havaintotiedot ovat tärkeitä, kun seurataan lajimäärien muutoksia. Valion ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen yhteistyöprojektissa valiolaiset maitotilayrittäjät havainnoivat kesän 2019 aikana maatalousympäristölle tyypillisiä kasvi-, hyönteis- ja lintulajeja. Havaintotietoja voidaan käyttää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimuksessa. Yhteistyö jatkuu kesällä 2020.

Kesä ja pörriäiset – laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta

Maitotiloilla huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta monin tavoin, joista yksi on karjan päästäminen kesälaitumille. Valio kannustaa kaikkia maitotilojaan laiduntamaan karjaa. Varsinkin nuorkarjasta ja umpilehmistä enemmistö laiduntaa kesäaikaan. Perinteisissä parsinavetoissa asuvien lehmien on lain mukaan päästävä laiduntamaan tai ulkoilemaan 60 päivän ajaksi touko-syyskuussa, pihattotiloilla laiduntaminen on vapaaehtoista. Pihattotiloista noin 60 prosenttia on järjestänyt lehmille laiduntamis- tai muun ulkoilumahdollisuuden.

Laiduntava karja edistää maatalousympäristön monimuotoisuutta. Laiduntavat eläimet itsessään houkuttelevat hyönteisiä. Luontoon jäävä lanta houkuttelee lantakuoriaisia, mikä taas vetää puoleensa erilaisia hyönteisiä ja hyönteissyöjiä, varsinkin lintuja. Laidunnurmessa kasvaa pölyttäjähyönteisten ravintokasveja ja laidunten reuna-alueet tarjoavat suoja- ja pesäpaikkoja monille lajeille. Laiduntaminen tekee siis hyvää niin eläimille kuin luonnollekin.

Nurmentuotannolla merkittävä rooli monimuotoisuuden säilyttämisessä

Valiolaisilla maitotiloilla lehmät eivät syö ollenkaan soijaa, vaan niiden tärkeintä ravintoa on nurmi, jota kasvatetaan tiloilla. Sitä täydennetään rypsin ja rapsin sivujakeilla sekä viljoilla. Nurmi koostuu monipuolisesti erilaisista kasvilajeista, mikä osaltaan myös lisää monimuotoisuutta. Samalla satoriski pienenee, kun aina osa viljelykasveista menestyy, vaikka tulisikin huonompi satovuosi. Valion kehittämä, erityisesti hiilensidontaan kehitetty Carbo-nurmiseos sisältää kuutta eri kasvilajia ja -lajiketta.

Ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri-ilmiöitä, joten on järkevää viljellä monipuolisesti erityyppisiä rehukasveja, jotta satoa saadaan myös kuivan ja märän kauden aikana. Esimerkiksi apiloiden ja muiden typensitojakasvien viljely rehuksi edistää luonnon monimuotoisuutta; ne vähentävät keinolannoitteiden tarvetta, kun kasvit sitovat ilmasta typpeä itse. Myös maaperästä huolehtiminen on tärkeää – se, mitä tapahtuu maan pinnan alla, vaikuttaa suoraan siihen, miten viljelykasvit menestyvät maan pinnalla.

Valion ja Maa- ja kotitalousnaisten maisemapalveluiden yhteistyöhankkeessa selvitetään valiolaisten maitotilojen luonnon monimuotoisuutta. Mukana on yhteensä 50 maitotilaa. Maitotilan monimuotoisuuskartoituksessa tarkastellaan maitotilayrittäjän kanssa, millaisia lajeja ja arvokkaita luontokohteita maitotilalta löytyy. Samalla pohditaan keinoja tilan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi vieraslajien torjunta, suojavyöhykkeiden lajiston monipuolistaminen tai perinnebiotoopin ennallistaminen.

– Kiinnostus luonnon monimuotoisuutta kohtaan on lisääntynyt niin viljelijöiden kuin muidenkin suomalaisten keskuudessa. Kiinnostuksen herääminen johtaa varmasti myös entistä parempiin toimenpiteisiin, kiittelee Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen.