Siirry sisältöön

14.2.2018

Hinta ohjaa julkisia ruokahankintoja kotimaisuuden kustannuksella – päättäjät toivovat tilanteeseen muutosta

Suomalaisuus

Kuntien julkisiin ruokahankintoihin halutaan lisää kotimaisuutta ja laatua. Suurin osa suomalaisista kuntapäättäjistä ja -virkamiehistä on sitä mieltä, että tällä hetkellä elintarvikkeiden hankintapäätöksiä tehdään liikaa hinnan perusteella. Tämä selviää elintarvikeyhtiö Valion ja tutkimusyhtiö Aula Researchin tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntapäättäjien ja kuntien elintarvikehankinnoista vastaavien näkemyksiä ruokahankinnoista.  

Kuntien elintarvikehankinnoissa hinnan painoarvo on tällä hetkellä lähes 80 prosenttia. Kuntien virkamiesten mielestä sopiva paino hinnalle olisi noin 60 prosenttia, ja poliittisten päättäjien mielestä vielä alhaisempi, 55 prosenttia. Päättäjät toivovat, että hinnan sijaan ruuan hankintapäätöksiä ohjaisi enemmän kotimaisuus, paikallisuus ja laatu. Esimerkiksi maitotaloustuotteiden osalta lähes 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kuntapäättäjistä haluaisi nostaa kotimaisuuden ja laadun tärkeimmiksi kilpailutuskriteereiksi hinnan rinnalle.

– Laadullisia hankinnan kriteerejä olisi kyllä käytettävissä, mutta yli puolessa kunnista puuttuu edelleen elintarvikehankintoja ohjaava strategia. Tällöin hinta ajaa muiden kriteerien ohi, sanoo edunvalvontajohtaja Riitta Brandt Valiolta.

– Kun strateginen ohjenuora puuttuu, on haastavaa painottaa esimerkiksi laatua, GMO-vapautta, antibioottien vastuullista käyttöä eläimillä tai vaikkapa sitä, että lehmien ruokinnassa ei käytettäisi soijaa valkuaisrehuna.

Jäljitettävyys ja puhtaus korostuvat hankintastrategioissa

Niissä kunnissa, joissa elintarvikehankintaa ohjaava strategia on laadittu, kiinnitetään selvästi enemmän huomiota raaka-aineen jäljitettävyyteen. Jäljitettävyys on tutkimuksen mukaan huomioitu 86 prosentissa strategioista. Raaka-aineen puhtaus on huomioitu 77 prosentissa strategioista. Lisäksi yli puolessa strategioista huomioidaan suomalaisen lainsäädännön asettamat vaatimukset eläintenpidolle (61 %), GMO-vapaa rehu (59 %), luomutuotteet (58 %) ja antibioottien käyttö (54 %).

– Kunnissa olisi tärkeää käydä laajempaa keskustelua kotimaisen ruoan hankkimisen puolesta, sillä tutkimukset osoittavat, että kotimaisuus, laatu ja puhtaus ovat tärkeitä paitsi päättäjille, myös kuluttajille. Lisäksi paikallisten ja kotimaisten elintarvikkeiden hankinta on kokonaistaloudellista, koska se lähes aina vahvistaa alueen elinkeinotoimintaa. Siksi sen tulisi näkyä myös päätöksenteossa ja hankintaa ohjaavissa strategioissa, Riitta Brandt sanoo.

Lue viimeisimmät uutiset tai tutustu uutisarkistoon

Search