Siirry sisältöön

14.3.2023

Uuden rehulisäaineen avulla märehtijöiden metaanipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi jo maitotilalla

Valio, A-Rehu, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto tutkivat märehtijöiden pötsikäymisessä muodostuvien metaanipäästöjen vähentämistä rehun lisäaineen avulla MMM:n rahoittamassa ”Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa” -hankkeessa. Bovaer®-rehulisäaineen avulla on mahdollista vähentää lehmien metaanipäästöjä 30 prosenttia ja näin edistää maatalouden ilmastokestävyyttä. Yhteishankkeessa pilotoidaan metaanintuotantoa vähentävän rehulisäaineen käyttöä 43 maitotilalla ja 3 100 lypsylehmällä.

Valio ja A-Rehu testasivat vuonna 2022 ensimmäisenä Suomessa Bovaer®-rehulisäainetta, joka on ensimmäinen EU:ssa hyväksytty lisäaine pötsin metaanipäästöjen vähentämiseen. Tuotetta valmistavan DSM:n mukaan sen käyttö pienentää pötsin metaaninpäästöjä jopa 30 prosenttia.

Alkuvuonna 2023 käynnistyneessä kolmen kuukauden mittaisessa jatkopilotissa rehulisäaineen käyttöä lypsylehmillä on laajennettu 43 maitotilalle ja yhteensä 3 100 lypsylehmälle. Pilotissa ratkotaan käytännön haasteita ja tarpeita, jotta erikoisrehu saataisiin käyttöön tulevaisuudessa laajalti erilaisilla maitotiloilla Suomessa.

Maitotilapilotin lisäksi Luonnonvarakeskuksen Jokioisten tutkimusnavetassa on parhaillaan käynnissä koe, jossa selvitetään rehulisäaineen vaikutusta lehmien metaanipäästöjen määrään ja vuorokausivaihteluun.

”Bovaer® -tuotteen sisältämää 3-nitro-oksypropanolia (3-NOP) käytetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa tutkimusolosuhteissa, joissa metaaninmuodostus pystytään mittaamaan. Näin saadaan tietoa aineen metaaninvähennyspotentiaalista tyypillisellä suomalaisella, runsaaseen nurmisäilörehun käyttöön perustuvalla ruokinnalla. Bovaer® on tällä hetkellä paras käytettävissä oleva keino maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjen nopeaan ja merkittävään vähentämiseen, mikä edesauttaisi Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Marketta Rinne.

Hankkeessa kartoitetaan myös muita ruokinnallisia keinoja pötsin metaanipäästöjen vähentämiseksi tulevaisuudessa.

Metaanin lämmittävää vaikutusta ilmakehässä voidaan vähentää merkittävästi jo navetassa

Metaani on hiilidioksidin tavoin kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus ilmakehässä on lyhyempi, mutta 28-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Metaani muuttuu ilmakehässä noin 10 vuodessa hiilidioksidiksi, jolloin sen lisälämmittävä vaikutus vähenee.

”Metaanin osuus maitotilojen ilmastopäästöistä on noin 50 prosenttia. Metaanin muodostumista lehmän pötsissä voidaan vähentää esimerkiksi ruokintainnovaatioiden avulla. Lisäksi selvityksessä on uusia teknologioita, joiden avulla navettailman metaani saadaan joko hajotettua tai otettua talteen. Näin voidaan vähentää merkittävästi maidon- ja lihantuotannon ilmastopäästöjä”, sanoo Valion ilmasto-ohjelmasta vastaava johtaja Juha Nousiainen.

“Metaanin muodostumiseen voidaan vaikuttaa rehustuksella. Bovaer®-rehulisäaineella saamme aikaan suuremman metaanivähennyksen kuin muilla tällä hetkellä käytössä olevilla ratkaisuilla. A-Rehulla olemme tehneet pitkäjänteistä rehukehitystyötä, jotta pystymme rehuillamme mahdollistamaan Bovaerin käytön lehmien ruokinnassa ensimmäisinä Suomessa”, kertoo A-Rehun nautarehujen kehittämispäällikkö Milja Heikkinen.

”Ruokinnan koostumus vaikuttaa metaanintuotantoa vähentävien keinojen tehokkuuteen”, toteaa Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Tuomo Kokkonen. Helsingin yliopistossa syksyllä 2023 alkavassa lypsylehmien ruokintakokeessa tutkitaan Bovaer®-rehulisäaineen metaaninvähennyspotentiaalia nurmisäilörehuun ja kokoviljasäilörehuun perustuvilla ruokinnoilla.

Faktoja metaanista:

  • Tuotantoeläinten ruuansulatuksessa syntyvän metaanin osuus Suomen taakanjakosektorin päästöistä on noin kolmannes eli 2,1 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Lisätietoja aiheesta: https://ym.fi/euroopan-unionin-ilmastopolitiikka
  • Märehtijöiden tuottama metaani kattaa tästä noin 40 prosenttia, joten sen pienentämiseen kehitetyillä ruokintaratkaisuilla on huomattava potentiaali edistää maatalouden ilmastotavoitteita.
  • Yksi lehmä tuottaa noin 150 kiloa metaania vuodessa.
  • Metaania syntyy noin 18–22 grammaa maitokiloa kohden, kun laskelmassa huomioidaan lehmän kasvatus vasikasta aikuiseksi. Lypsykarjan pötseissään tuottama metaani on noin 2,5 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä.
  • Pötsissä syntyvä metaani on peräisin rehukasveista, joita lehmät käyttävät ravinnokseen.
  • Kasvit hyödyntävät ilman hiilidioksidin yhteyttämisprosessissa, ja muodostavat siitä omaan kasvuunsa erilaisia hiiliyhdisteitä kuten sokereita, kuituja, valkuaisaineita ja rasvahappoja. Näitä lehmä käyttää ravinnokseen, jolloin osa lehmien syömästä rehun hiilestä palautuu ilmakehään metaanina.  
  • Lehmän röyhtäilyjen jälkeen metaani hajoaa ilmakehässä reilussa 10 vuodessa takaisin hiilidioksidiksi, joka on jälleen kasvien käytössä yhteyttämiseen ja hiilen kierto alkaa uudelleen. Tätä kutsutaan biogeeniseksi hiilenkierroksi.
Lue viimeisimmät uutiset tai tutustu uutisarkistoon

Search