Hanna Kautiainen
ETM, ravitsemusasiantuntija
Perhe-elämästä ja mökkeilystä innostuva ruokaharrastaja, joka nyhjää vaikka tyhjästä päivällisen pöytään.
Elintarvikkeiden terveysmarkkinointi EU-maissa on yhdenmukaistunut. Elintarvikkeiden markkinoinnissa saa käyttää vain hyväksyttyjä ravitsemus- ja terveysväitteitä.
EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen mukaan kaikkien markkinoilla käytettävien väitteiden tieteellisen taustan on oltava arvioitu ennen kuin väite voidaan hyväksyä käytettäväksi. Arvioinneista vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, EFSA:n (European Food Safety Authority), ravitsemuskysymyksiä käsittelevä paneeli, jonka lausuntojen perusteella komissio päättää väitteiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Hylätyt väitteet poistetaan käytöstä siirtymäajan kuluessa.
EFSA:n ravitsemuskysymyksiä käsittelevään paneeliin kuuluu noin 20 alan asiantuntijaa ympäri Eurooppaa. Paneeli arvioi väitteen takana olevan tutkimusnäytön ja antaa komissiolle päätöksenteon tueksi lausunnon tutkimusnäytön riittävyydestä. EFSA:n toimintaperiaatteisiin kuuluvat riippumattomuus ja puolueettomuus, eli paneelin jäsenet eivät toimiessaan edusta maitaan tai instituuttejaan.
Ravitsemusväite toteaa, esittää tai antaa ymmärtää, että elintarvikkeella on hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Ravitsemusväite on siis elintarvikkeen terveydelle hyödylliseen ravintosisältöön liittyvä väite, kuten sisältää D-vitamiinia. Se voi koskea esimerkiksi tuotteen energiamäärää (kcal) tai tuotteen sisältämiä ravintoaineita. Sydänmerkki katsotaan Suomessa ravitsemusväitteeksi.
Esimerkkejä ravitsemusväitteistä:
runsaskuituinen; elintarvikkeessa oltava kuitua vähintään 6 g/100 g tai 3 g/100 kcal
rasvaton; rasvaa korkeintaan 0,5 g/100 g tai 0,5 g/100 ml
runsaasti proteiinia; tuotteessa vähintään 20 % kokonaisenergiasta tulee proteiineista
ei lisättyjä sokereita; tuotteeseen ei ole lisätty sokereita eli mono- tai disakkarideja tai muita elintarvikkeita, joita käytetään makeutustarkoituksessa. Tuote voi kuitenkin luontaisesti sisältää sokereita.
Ravitsemusväitteen käyttö edellyttää aina ravintoarvotietojen merkitsemistä. Lisäksi ravitsemusväitettä saa käyttää vain, jos elintarvike sisältää kyseistä ravintoainetta lainsäädännön mukaisen minimimäärän.
Ravintoaineen laatuun tai määrään liittyviä ominaisuuksia ei katsota ravitsemusväitteiksi. Esimerkiksi laktoositon, vähälaktoosinen, gluteeniton ja erittäin vähägluteeninen eivät ole ravitsemusväitteitä. Merkintöjä ainesosien käytöstä elintarvikkeen valmistuksessa tai ainesosien ominaisuuksia kuvaavia väitteitä ei myöskään tulkita ravitsemusväitteiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sokeroitu, makeuttamaton, maidoton ja lisäaineeton.
Lisätietoa ravitsemusväitteistä löydät Ruokaviraston sivuilta.
Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja mainonnassa käytetään usein terveysväitteitä eli väitteitä elintarvikkeen tai sen ainesosan hyödyllisistä vaikutuksista terveydelle. EU-lainsäädännön mukaan väitteen tulee olla hyväksytetty etukäteen, jotta väitettä on luvallista käyttää. Muut kuin hyväksyt terveysväitteet ovat kiellettyjä. Terveysväitteen tulee perustua vankkaan tieteelliseen näyttöön. Suurin osa terveysväitehakemuksista onkin hylätty.
EU-komissio on julkaissut listan tieteellisesti perustelluista ja hyväksytyistä terveysväitteistä. Komission päätöksenteossa käytetään pohjana EFSA:n ravitsemukseen erikoistuneen asiantuntijapaneelin lausuntoja elintarvikkeiden ja niiden ainesosien terveysvaikutuksista. Hyväksyttävän terveysväitteen taustalla tulee olla riittävästi EFSA:n tiukat vaatimukset täyttäviä tieteellisiä tutkimuksia. Puutteellisen tieteellisen näytön vuoksi hylättyjä terveysväitteitä ei ole saanut käyttää tuotteiden markkinoinnissa enää 14.12.2012 jälkeen.
EU:n hyväksymän terveysväitteen käyttö markkinointiviestinnässä edellyttää, että tuote täyttää väitettä koskevan ravintoaineen osalta tietyt vaatimukset. Ravintoainetta tai ainesosaa on oltava elintarvikkeessa riittävä määrä, jotta terveydelle hyödyllinen vaikutus on mahdollista saada. Esimerkiksi vitamiinien, kivennäisaineiden ja energiaravintoaineiden riittävät määrät perustuvat laissa säädettyihin raja-arvoihin.
Terveysväite ei voi olla täsmentämätön. Väitteessä on selvästi tultava esiin sekä täsmällinen vaikutus että aineosa, johon väite perustuu. Terveysväitteen käyttö edellyttää myös ravintoarvotietojen merkitsemistä pakkaukseen.
Terveysväitteet jaetaan kahteen ryhmään (artikla 13 ja 14). Artikla 13:n listalta löytyvät terveysväitteet ovat ns. ”toiminnallisia väitteitä” eli väitteitä, jotka liittyvät elimistön normaaliin toimintaan, kuten vastustuskykyyn, laihtumiseen ja kasvuun. Artikla 14:n väitteet koskevat lasten kehitystä ja terveyttä sekä sairauden riskin vähentämistä.
Esimerkkejä hyväksytyistä terveysväitteistä (artikla 13):
Komissio on hyväksynyt lukuisia terveysväitteitä, joita voidaan käyttää maidon ravintoaineisiin liittyen. Väitteet koskevat mm. maidon kalsiumia, proteiinia, D-vitamiinia, fosforia ja B12-vitamiinia ja liittyvät mm. luuston, hampaiden ja lihasten hyvinvointiin, luustoon kasvuun, energia-aineenvaihduntaan ja immuunijärjestelmän toimintaan. Pelkästään kalsiumiin liittyen on hyväksytty kahdeksan erilaista terveysväitettä ja D-vitamiiniin liittyviä seitsemän.
Esimerkkejä Valion tuotteiden ravitsemus- ja terveysväitteistä:
Valio maito rasvaton
Valio Plus™
Valio PROfeel®
Valio Gefilus®
Valio Polar® ValSa®
Valio OLO™