Seinäjoella on tekemisen meininki

Tie 60-luvulta moderniksi tehtaaksi

Seinäjoen tehdas on rakennettu 1960-luvulla, jolloin tehdastoiminta lähti liikkeelle maitojauheen ja voin valmistuksella. Matkan varrella tehdas on laajentunut useasti: 1970-luvulla rakennettiin maidon pakkaamo ja 1980-luvulla tehdas laajentui uudella rasvatehtaalla. Samaan aikaan vanha rakennus saneerattiin jogurtti- ja tuoretuotetehtaaksi. 1970-luvulla lisättiin myös jauhekapasiteettia, jolla on ollut merkittävä rooli maitojauhetuotannon näkökulmasta.

Maidon pakkauksen ja jogurtin siirtyessä toisiin toimipaikkoihin 2000-luvun alkupuolella myös  raejuuston ja rahkan valmistus keskitettiin Seinäjoen tehtaalle.

Maailman paras voi on kotoisin Seinäjoelta

Vuonna 2010 päätetiin panostaa nykyajan vaatimukset ja modernit puitteet täyttävään,  uuteen rasvatehtaaseen. Satsaus on ollut erittäin kannattava, sillä saavutettu kustannustehokkuus sekä laatu ovat olleet avaimet menestykseen: Valio voi valittiin maailman parhaaksi World Championship Cheese Contest 2018 -kilpailussa Wisconsinissa, Yhdysvalloissa. Myös muun muassa ranskalaiset ovat ihastuneet Valio voihin ja kutsuvat sitä voiden Rolls Royceksi.

– Voin valmistus on keskittynyt vuosien varrella rakennekehityksen myötä pikkuhiljaa Seinäjoelle. Voisikin siis sanoa, että Seinäjoki kuorii kermat päältä, naurahtaa Seinäjoen tehtaan johtaja Timo Panula.

Monipuolinen osaaminen synnyttää innovaatioita

Seinäjoen tehdas on toiminut Timo Panulan johdossa vuodesta 2012, jolloin hän siirtyi tehtävään Haapaveden tehtaalta. Seinäjoelle Panulaa veti tuttu tehdas, jossa hän oli ollut jo aiemmin tuotteenvalmistajana sekä jauhetuotannon johdossa.

Panulan mielestä Seinäjoelle tyypillistä on viedä asiat kunnialla loppuun.

– Jos pohjanmaalla jotain lähdetään tekemään, niin sitten se tehdään kunnolla. Sitoutuminen työhön on kova ja porukassa on voimaa, Panula toteaa ylpeyttä äänessään.

Panula kuvailee Seinäjokea monipuoliseksi tehtaaksi. Tehtaan kolme tuotantohaaraa – rasvat, tuoretuotteet ja jauheet – tukevat hyvin toisiaan. Juuri monipuolisuus ja laaja-alainen osaaminen mahdollistaa uudet innovaatiot ja yhdessä tekeminen tuottaa innovaatioiden lisäksi myös kustannustehokkaita ratkaisuja.

– Monipuolinen tehdas tarjoaa mahdollisuuksia, koska tuotteiden sivuvirtoja voidaan hyödyntää muillakin osastoilla. Hyvä esimerkki on voin valmistuksessa syntyvä kirnumaito, joka esihaihdutetaan ja kuivataan jauhepuolella. Esihaihdutuksesta syntyvä vesi hyödynnetään tehtaan kaikissa pesukeskuksissa, kertoo Panula.

Yli puolet tuotteista viedään ulkomaille 

Ammattitaitoinen henkilökunta on ratkaisevassa asemassa, kun halutaan tehdä korkealaatuisia tuotteita. Tasainen laatu on erityisesti Valio voin salaisuus ja siksipä se taipuu sulavasti myös arvostettujen ranskalaisleipomoiden croissantteihin. 

Seinäjoella valmistetuista rasvoista noin puolet viedään ulkomaisten herkuttelijoiden suihin. Maitojauheista jopa 80 % päätyy vientiin. Seinäjokelaisia tuotteita viedään paljon myös Ruotsiin, muualle Eurooppaan ja Aasiaan.

Vienti asettaa tehtaalle myös omat haasteensa, koska tuotteiden valmistusta kontrolloidaan monelta taholta. Erilaisia sertifikaatteja varten tehtaalla suoritetaan paljon auditointeja ja ulkomaiset vierailijat ovat tuttu näky tehtaan käytävillä. Kansainvälisyys ja haasteet ovat nykypäivää, joita Seinäjoella ei turhaan arastella.

Kesätöissä omalla tehtaalla

Aito pohjalainen Niilo Salo aloitti Valio-jengissä ensin osa-aikaisena ja nyt kokopäiväisenä tuotevalmistajana. Salo on kasvanut ja käynyt koulunsa Seinäjoella ja luki Bio- ja elintarvikeinsinöörin paperit ennen kuin tuli Valiolle töihin.

Talvisin Niilo tekee tuotevalmistajan töitä ja hänen työsarkanaan on Oivariinin ja Kevyt Levin valmistus. Tämän lisäksi hän toimii samalla tehtaalla kesäisin tuotannonsuunnittelijan sijaisena. Kesätyö tuo mukavaa vaihtelua, sillä töitä tehdään vain arkipäivisin, kun taas tuotevalmistajana tehdään kaksivuorotyötä.

Kesäaikaan onkin mukava tehdä vain päivävuoroa, sillä jää aikaa grillaamiseen ja muuhun kesäpuuhaan. Lisäksi tuotannonsuunnittelijana pääsee suunnittelemaan seuraavan viikon töitä, eli mitä tuotteita linjastoista ajetaan ja minkä verran. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtaalle tulee kesällä tietty määrä kermaa ja Niilo Salo suunnittelee, millaista rasvaa siitä valmistetaan aina kysynnän mukaan.

Työssä palkitsevinta on sen vaihtelevuus ja kun tuttujen kanssa rupattelee, niin selviää, että lähes jokaisen on sipaissut leivälleen Niilon valmistamaa Oivariinia.

– Onhan se palkitsevaa, että on ikään kuin vieraana monen suomalaisen ruokapöydässä, Niilo pohtii.

Päivittäisessä työssä parasta on työn vaihtelevuus ja onnistuminen jonkin käytännön pulman ratkaisussa.