Siinä se on. Hiilinielu.
Kuten metsällä, myös nurmella on kyky sitoa hiiltä ilmakehästä, toimia hiilinieluna. Siksi ei ole sama, miten sitä viljelee.
Suomen pelloista on yli neljännes nurmipeltoa, lehmiemme tärkeintä ruokaa. Kun nurmi, juuristo ja maaperä on hoidettu tip-top, on nurmella täysi mahdollisuus tehdä kahta työtään: sitoa hiiltä ja toimia mahdollisimman hyvänä ravintona lehmillemme.
Niin nurmi vastaa, kuin sitä viljellään
Kehitimme itse ensimmäiset peltojen hiilensidontaa parantavat nurmisiemenseokset, jotka on suunniteltu varta vasten suomalaisiin viljelyolosuhteisiin. Monilajinen Valio Carbo™ nurmisiemenseos on satoisa, kestävä ja se lisää luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2020 tätä nurmisiemenseosta viljellään jo laajalti.
Oman maan nurmi, soijaa ei ollenkaan
Lehmä on siitä mainio otus, että se pystyy muuttamaan ihmisille kelpaamattoman nurmen, meille ihmisille kelpaavaksi ruoaksi. Nurmen ja lehmän ansiosta ruokaa voidaan tuottaa myös niillä alueilla, joilla luonnonolosuhteet ja pellot sopivat heikosti ruokakasvien viljelyyn. Toisin kuin monessa muussa maassa, valiolaisten maitotilojen lehmät syövät pääasiassa nurmea, eivätkä ollenkaan soijaa. Meillä lehmät saavat valkuaisaineita rypsiöljytuotannon ylijäämänä syntyvistä kasveista. Ruokavalioon kuuluu myös jonkin verran viljaa.
Puolet pois
Metaani on keskeinen haaste maidontuotannossa ja maidontuotannon suurin yksittäinen kasvihuonekaasu. Eläinten jalostuksella sekä paremmalla hoidolla ja ruokinnalla on viimeisen 50 vuoden aikana onnistuttu puolittamaan yhtä maitolitraa kohti syntyvä metaanin määrä. Suunta on siis oikea. Tällä hetkellä tutkimme millaisella ruokinnalla voimme pienentää päästöjä ja siinä nurmi on niin sanottu ruohonjuuritason ratkaisu.
Turvepeltojen päästöjen pienentäminen
Suomi on yksi maailman soisimpia maita ja meillä on vuosikymmenten saatossa kuivattu paljon soita pelloiksi. Kun suo kuivuu, turpeen hajoaminen voimistuu ja hiiltä vapautuu ilmakehään. Kehitämme aktiivisesti päästöjä vähentäviä viljelymenetelmiä yhdessä maitotilojen kanssa.
Eteenpäin
Vuonna 1945 laboratoriomme pitkäaikainen johtaja Artturi Ilmari Virtanen nappasi Nobelin kemian palkinnon Suomeen ja Valiolle. Aiemmin lehmät olivat saaneet talvella kehnoa ruokaa, eivätkä siksi lypsäneet ollenkaan. A. I. Virtanen keksi, miten kesällä kerätyn nurmen voi säilöä talven varalle. Nobelistimme mukaan nimetyn AIV-rehun ansiosta lehmät alkoivat lypsää huippuluokan maitoa myös talvella. Tämä täsmälleen sama asenne uusien ratkaisuiden keksimiseen elää vahvasti edelleen Valiolla.
Lehmä on siitä mainio otus, että se pystyy muuttamaan meille ihmisille kelpaamattoman nurmen, meille ihmisille kelpaavaksi ruoaksi.
Meille vastuullisuus on työtä ympäristön, yhteiskunnan, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Haluamme pitää Suomen elinvoimaisena ja tavoitteemme on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä.
Kohti hiilineutraalia maitoa 2035
Etenemme vuoden 2035 tavoitteeseen erityisesti kolmea reittiä: Sidomme nurmipeltoihin ilmasta enemmän hiilidioksidia, teemme lannasta biokaasua ja vähennämme turvepeltojen päästöjä.
Lue lisää