Kotimaisen metsämarjan matkassa
Miten kotimaiset metsämarjat päätyvät mättäältä purkkiin? Tutustuimme thaimaalaisten marjanpoimijoiden työhön ja marjojen käsittelyyn poimintapaikalla.
Valio on Suomen suurin marjojen hankkija ja jalostaja. Viime vuosina olemme tehneet aktiivisesti yhteistyötä suurimman marjantoimittajamme Polarican kanssa varmistaaksemme, että erityisesti Thaimaasta Suomeen tulevien marjanpoimijoiden oikeudet toteutuvat ja työolot ovat hyvät.
(Lisäys 28.10.2022: artikkelin loppuun on lisätty kommentti lokakuussa 2022 esille tulleeseen Polaricaa koskevaan rikostutkintaan)
”Auditoimme marjanpoimijoiden työoloja ja oikeuksien toteutumista. Käymme poimijakuntien majoituspaikoissa ja poimintapaikoilla ja keskustelemme Polarican edustajien sekä tulkin välityksellä myös poimijoiden kanssa”, marjojen hankinnasta vastaava Tomi Helin Valiolta sanoo.
Hyvää marjapaikkaa etsimässä
"Tässä jossakin ihan lähellä poimijaryhmä tänään liikkuu", tietää Polarican kenttäasiamies Ismo Pasanen ja tähystää hakkuuaukean yli metsänreunaan. Hänen työnään on etsiä hyviä marjapaikkoja, joista marjanpoimijat seuraavina päivinä käyvät niitä keräämässä. Hän myös järjestelee muita käytännön asioita poimijoiden thaimaalaisen koordinaattorin Kalyakorn Phongphitin kanssa. Eletään kesää 2019, joka jää historiaan erityisen huonona mustikkavuotena.
”Niukempi mustikkavuosi tarkoittaa sitä, että poimijaryhmät liikkuvat tavallista laajemmalla alueella. Heille on järjestetty autot ja majoitukset, ja käytämme hyvien marjamaiden paikantamiseen ja yhteydenpitoon erityistä mobiiliapplikaatiota. Kaikki on meillä viilattu kuntoon niin, että poimijat voivat keskittyä itse asiaan ja kerätä tavoittelemansa ansiot, Ismo Pasanen sanoo.
Poimijoiden kausi alkaa lakalla ja jatkuu mustikalla sekä puolukalla. Ansiot eivät siis ole kiinni yksittäisen lajikkeen sadosta.
Tomi Helin ja hankinta-asiantuntija Lauri Vilhunen harppaavat Ismo Pasasen perässä ojan ylitse ja kas, tuollahan poimijat liikkuvat. Kuuluu vain pensaiden suhinaa, kun pitkävartiset poimurit haravoivat marjat sankoihin.
Kuvat: Sari Korhonen, Polarica
Tavoitteena hyvät ansiot poimijoille
Polarican marjanpoimijat viettävät marjojen satosesongin Suomessa ja palaavat sitten kotiinsa Thaimaahan. Marjanpoimijat ovat tyypillisesti esimerkiksi maanviljelijöitä. Suomen satosesonki osuu thaimaalaiseen sadekauteen, jolloin omille maille ei pääse.
”Haluamme varmistaa marjanpoimijoiden oikeudenmukaisen kohtelun ja hyvät työolot. Siksi olemme luoneet vastuullisen marjanpoiminnan periaatteet”, Polarican toimitusjohtaja Jukka Kristo kertoo.
Poimijoiden käteen jäävä keskiansio marjanpoimintasesongista vastaa heidän vuosiansioitaan kotimaassa. Poimijoiksi hakeutuvat saavat kotimaassaan kattavat ennakkotiedot ja koulutuksen marjanpoimintaan, joten he tietävät tarkasti, millaiseen työhön ovat Suomeen tulossa. Polaricalle marjoja keräävät poimijat ovat yleensä kokeneita, ja poimijakunnissa on vain 10-20 % ensikertalaisia.
”Kartoitamme poimijaksi hakevien tilanteen ja odotukset ennakkokyselyllä tarkasti. Myös Suomessa olen heidän käytettävissään, jos heillä on kysymyksiä tai palautetta. Heillä on mahdollisuus myös ilmoittaa mistä tahansa ongelmista nopeasti ja omalla äidinkielellään suoraan mobiiliapplikaatiolla”, Kalyakorn Phongphit kertoo.
Poimintakaudella haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi majoituksen ja ajoneuvojen ongelmat ja kohtaamiset paikallisten kanssa. Ismo Pasanen ja Kalyakorn Phongphit saavat applikaation kautta tilanteista nopeasti tiedon, ja näin ne voidaan ratkaista onnistuneesti, eikä poimijoiden tarvitse itse yrittää selvitellä vaikkapa autossa ilmennyttä vikaa ilman suomen kielen taitoa. Poimijoiden tukena on myös kattava käsikirja, joka uudistetaan vuosittain. Siinä on kuvattu työtehtävät, asumisjärjestelyt sekä Suomessa oleskelun perusasiat, kuten keskeiset liikennesäännöt ja yleinen hätänumero.
Metsästä pakastimeen
Poimijat yöpyvät marjamaiden lähettyvillä sijaitsevien lomakylien mökeissä. Heillä on käytössään omat pesutilat, keittiö ja ruokailutila. Illan hämärtyessä lomakylän pihaan alkaa saapua poimijakuntien autoja. Pakettiautot ja peräkärryt ovat täynnä marjalavoja. Alkaa päivän saaliin punnitus.
Marjojen vastaanottopisteellä on kuvalliset ohjeistukset siitä, miten marjojen vastaanotto tapahtuu ja miten esimerkiksi turvallisuus ja hygienia huomioidaan. Poimijoilla on QR-koodillinen, kuvallinen henkilökortti. Heidän päivän poimintasaaliinsa punnitaan ja kirjataan poimintakirjanpitoon. Poimijat saavat jokaisesta merkinnästä kuitin itselleen, ja koko ajan toimitaan heidän äidinkielellään.
Marjat luokitellaan vielä eri laatuluokkiin. Parhaimman laatuluokituksen marjassa on kaunis, samettimainen vahapinta. Niitä voi käyttää kokonaisena ja näkyvänä marjana. Heikompilaatuiset, pienet ja tummansiniset marjat antavat mahtavan makunsa ja värinsä esimerkiksi hilloihin, täytteisiin ja mehuihin. Poimintapaikalta marjat kuljetetaan Polaricalle. Siellä ne pakastetaan roskineen ja puhdistetaan vasta sen jälkeen.
”Tuore mustikka on kuin vesi-ilmapallo, kestää huonosti käsittelyä. Pakastetusta marjasta lehdet ja neulaset on helpompi puhdistaa ja lisäksi ne estävät marjojen tarttumisen toisiinsa pakastuksen yhteydessä”, Jukka Kristo kertoo.
Kuva: Ismo Pasanen / Polarica
Modernit menetelmät käytössä
Suomalaisessa kesäillassa sekoittuvat marjojen makean metsäinen tuoksu ja jotain eksoottisempaa: poimijoiden päivällinen valmistuu ihan pian, ja sen valmistaa thaimaalainen kokki. Menussa on monipuolisesti poimijoille tuttuja ja mieluisia paikallisia makuja.
Päivisin leirillä ei tapahdu paljoakaan, sillä poimintapäivä kestää niin kauan kuin päivänvaloa riittää. Poimijat lähtevät liikkeelle aamiaisen jälkeen heti päivän sarastaessa eväät mukanaan ja pitävät taukoja oman harkintansa mukaan poimintapäivän aikana. Poimijat myös päättävät itse, pitävätkö he välissä vapaapäiviä, jolloin he jäävät majoituskohteeseen. Kaiken kaikkiaan poimintamatkat Suomeen kestävät useita kuukausia.
”Mobiiliapplikaatio on todella kätevä tapa pitää yhteyksiä ja koordinoida työtä. Eihän paperikarttoja edes enää ole saatavilla, eivätkä kaikki pienemmät metsätiet edes löydy niiltä. Poimijat voivat olla päivän aikana myös toisiinsa yhteydessä. Tulevaisuudessa voimme siirtyä esimerkiksi marjojen vastaanottamisessa tulostetuista vastaanottokuiteista kokonaan sähköiseen palveluun poimijoille”, Kalyakorn Phongphit sanoo.
”Thaimaalaiset poimijat, jotka marjoja meille kerääjät ovat saaneet hyvät ennakkotiedot ja koulutuksen, joten he ovat osaavia ja motivoituneita työssään. Teollisuudelle ulkomaalaisten poimijoiden panos luonnosta saatavien raaka-aineiden talteenotossa on ensiarvoisen tärkeää.
Suomen teollisuuden käyttämistä luonnonmarjoista noin 90 % on ulkomaalaisten marjanpoimijoiden poimimia. Vastaava luku Ruotsissa on jo yli 95 %”, Jukka Kristo kertoo.
Suomen suurin marjojen jalostaja
Valio on Suomen suurin marjojen jalostaja: Suonenjoen hillotehtaan hilloilla maustuvat esimerkiksi jogurttimme. Pitäjänmäen mehutehtaalla valmistetaan kaikki marjakeitot ja mehut.
Suosimme ensisijaisesti kotimaisia marjoja niiden laadun, saatavuuden ja hinnan mukaan. Saatavuuden varmistamiseksi ostamme marjoja, marjasoseita ja -tiivisteitä myös muualta Euroopasta. Esimerkiksi suomalaiset mansikat menevät lähes kokonaan kotitalouksien käyttöön, eivät elintarviketeollisuudelle.
Valio suhtautuu vakavasti ihmisoikeuksiin
28.10.2022
Raaka-aineiden toimittajien vastuullisuus on Valiolle erittäin tärkeää, emmekä hyväksy toimitusketjussamme minkäänlaisia ihmisoikeusrikkomuksia. Edellytämme kaikilta toimittajiltamme sitoutumista Valion eettisiin toimintaperiaatteisiin (toimittajien ja jakelijoiden Code of Conduct).
Olemme tietoisia marjanpoiminta-alaan liittyvistä ihmisoikeusriskeistä ja suhtaudumme vakavasti Polaricaa koskevaan rikostutkintaan. On erittäin tärkeää, että kaikki ihmiskauppaepäilyt selvitetään ja rikosepäilyt tutkitaan, jotta voimme varmistua koko hankintaketjun sitoutumisesta vastuulliseen toimintaan. Tuomitsemme kaikenlaiset ihmisoikeusrikkomukset jyrkästi ja seuraamme tilanteen edistymistä tarkasti. Teemme päätökset jatkosta, kun lisätietoa on saatavilla.
