Tulevaisuuden ruokajärjestelmä rakentuu kiertotalouden periaatteille

Rakennamme tulevaisuuden ruokajärjestelmään viisivuotisessa Food 2.0 -tutkimus- ja kehityshankkeessa. Tulevaisuuden ruokajärjestelmä on yhdistelmä useita eri ruoantuotannon muotoja, joista osa on jo olemassa ja osa vasta tutkimusasteella.

Paikallinen ja globaali ruokajärjestelmämme ovat ennennäkemättömien haasteiden edessä.

• Maailman väkimäärä ja ruoantarve kasvavat.
• Muuttuvan ilmaston takia mahdollisuudet tuottaa ruokaa kuivuvilla alueilla heikkenevät.
• Maankäyttöä ei pitäisi lisätä, vaan nykyinen peltopinta-ala pitäisi hyödyntää aiempaa paremmin.
• Luontokato on vakava uhka meille kaikille ja vaikuttaa suoraan ruoantuotannon mahdollisuuksiin.
• Yksipuolisesta viljelystä pitäisi päästä monimuotoisempaan viljelyyn ja fossiilisten lannoitteiden käyttöä pitäisi vähentää.
  
  Näistä syistä ruokajärjestelmä vaatii uudistamista.

Ruokajärjestelmään kuuluu muutakin kuin ruokaa

Tulevaisuuden ruokajärjestelmä (food 2.0) on kokonaisuus, joka pitää sisällään muutakin kuin ruoan. Ruoantuotannon ohessa syntyy energiaa, rehua ja esimerkiksi kuitumateriaaleja. Samalla ravinteet eli typpi ja fosfori sekä vesi ja hiili kiertävät ruokajärjestelmän eri osien välillä.

Itse ruoantuotanto pitää sisällään kaikki ruoantuotannon muodot. Kasvipohjaiset, eläinperäiset ja solumaatalouden keinoin tuotetut elintarvikkeet kytkeytyvät ruokajärjestelmässä toinen toisiinsa. Esimerkiksi eläintiloilta saadaan kiertolannoitteita kasvinviljelyyn. Jos järjestelmästä ottaa pois yhden palasen, se vaikuttaa muihin.

Kiertotalouden tärkein tavoite on säästää luonnonvaroja

Jotta kaikille maailman ihmisille riittäisi tulevaisuudessa ruokaa, tarvitsemme niin kasvipohjaista ruokaa, kestävästi tuotettua maitoa ja lihaa kuin vaikkapa solumaatalouden uusia innovaatioita.

Ruoantuotannon kohdalla aito kiertotalous tarkoittaa, että ravinteet, energia ja sivuvirrat kiertävät. Unelmajärjestelmässä kaikki matkan varrella tuotettu päätyy hyötykäyttöön, eikä mitään mene hukkaan. Valio tekee jo omassa toiminnassaan paljon tämän eteen, mutta tulevaisuudessa tarvitaan myös entistä enemmän eri tuotantomuotojen ja yritysten välistä yhteistyötä, jotta materiaalien parempi kierto toteutuisi.

Ruokajärjestelmässä on paljon potentiaalia kiertotalouden tehostamiselle. Maitotilan sivuvirroista kuten lannasta voidaan tuottaa biokaasua. Sitä voidaan käyttää maatilan sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä esimerkiksi autojen ja laivojen polttoaineena. Myös kasvinviljelyssä kiertotalouden periaatteet toimivat: elintarviketeollisuuteen kelpaamattomia satoeriä käytetään rehuksi, ja oljen ja nurmen kuidut käyvät tulevaisuudessa tekstiilien raaka-aineeksi. Valion tehtaan tuottama laktoosi voi toimia kasvualustana soluille, jotka tuottavat proteiineja ja rasvaa.

Food 2.0 rakentaa kasvua ja kannattavuutta kestävän tuotannon pohjalle

Valio käynnistää laajan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeen, Food 2.0:n. Sen tavoitteena on luoda Suomeen luontoviisas ruokajärjestelmä, jossa kasvua, kannattavuutta ja lisäarvoa rakennetaan kestävän tuotannon pohjalle. . Food 2.0 -hankkeelle on myönnetty 10 miljoonan euron rahoitus Business Finlandin veturiyritysten haastekilpailussa.

Lue tiedote

Tutustu veturiyrityksiin business Finlandin tiedotteessa

Liity Food 2.0 -hankkeen verkostoon

Food 2.0 -kokonaisuuden erilaiset tutkimushankkeet ja muut lähdöt keskittyvät neljään teemaan: 

• tulevaisuuden tuotteet 
• teknologinen uudistuminen 
• uudistava viljely 
• kiertotalous ja resurssitehokkuus 

Katso lisätietoja hankkeesta ja ohjeet, miten voit päästä mukaan rakentamaan tulevaisuuden ruokajärjestelmää.

Valio Food 2.0 materiallataa