Unella tiedetään yleisesti olevan tärkeä biologinen merkitys oppimisessa ja muistin sekä kognitiivisten kykyjen toiminnassa. Tutkimusten mukaan alkuyön syväuni on tärkeää edellisen päivän tietojen oppimisen kannalta ja loppuyön REM-uni motoristen taitojen kannalta. REM-unen aikana myös lihasjännitys katoaa lähes kokonaan ja lihakset rentoutuvat tehokkaasti.
Unentarve vaihtelee
Unentarve on yksilöllistä, ja sopiva unen määrä voi olla hyvinkin erilainen ihmisestä riippuen. Yksi asia on kuitenkin varmaa: unta on saatava riittävästi. Useimmat aikuiset tarvitsevat unta 6–9 tuntia joka yö. Lapsilla ja nuorilla unentarve on suurempi, ja unta olisikin hyvä olla joka yö noin 8-10 tuntia. Yksi hyvän unen mittareista on sen säännöllisyys. Hyvästä vuorokausirytmistä kertoo se, että aamulla herää vaivattomasti ja illalla nukahtaa helposti.
Univaje vaikuttaa elimistön toimintaan
Unen jatkuva jääminen alle kuuteen tuntiin yössä on todettu heikentävän kognitiivisia kykyjä, sokeriaineenvaihduntaa ja ruokahalun säätelyä sekä vaikuttavan vastustuskykyyn. Univaje voi heikentää myös merkittävästi fyysistä suorituskykyä, etenkin raskaissa ja pitkäkestoisissa harjoituksissa. Uni vaikuttaa myös painonhallintaan.
Jos haluaa saada parhaan mahdollisen tuloksen harjoittelustaan, tulisi univajetta välttää. Lihaksiston kudosvauriot korjautuvat ja energiavarastot palautuvat harjoittelusta tehokkaimmin rakentavien eli anabolisten hormonien vaikuttaessa. Näiden hormonien eritys on vilkkainta tietyissä unen vaiheissa. Nämä syvän unen vaiheet saavutetaan parhaiten, kun unirytmi on säännöllinen.
Jos yöunet jäävät riittämättömiksi esimerkiksi aikaisten harjoitusten vuoksi, kannattaa puolenpäivän aikoihin nukkua lyhyet päiväunet, jos se vain on mahdollista. Päiväunien on todettu parantavan merkitsevästi suorituskykyä ja valppaustasoa univajeesta kärsivillä urheilijoilla. Päiväunet myös vähentävät uneliaisuutta, mikä voi auttaa taitojen, pelikuvioiden ja taktiikoiden oppimista.
Nestetasapaino kuntoon ennen yötä
Seuraavaa päivää ei kannata aloittaa kuivana. Sopivasta nesteensaannista on hyvä huolehtia etenkin, jos liikkuu paljon. Vetämätön olo, päänsärky tai lihasheikkous kertovat jo reilusta nestevajeesta. Etenkin liikunnan ja urheilun jälkeen on tärkeää huolehtia syntyneen nestevajeen korjaamisesta. Nesteen nauttimisessa ei kuitenkaan kannata liioitella tai muuten vessahätä katkaisee hyvät yöunet.
