Hyvä, paha sokeri

Yksi haluaa välipalansa sokerilla makeutettuna. Toinen suosii kevyempiä, keinomakeutettuja vaihtoehtoja. Kolmas välttelee sokeria valitsemalla mieluiten tuotteita, joissa on vähemmän lisättyä sokeria tai ei lainkaan makeutusta. Suomalaisten sokerinsaanti on herättänyt keskustelua, ja osa kuluttajista toivoo lisää vähäsokerisempia vaihtoehtoja ruokapöytään.

Makuja on monia

Kuluttajien toiveet suhteessa sokeriin ja muihin makeutusaineisiin vaihtelevat. Se mikä sopii yhdelle, ei ole hyvä toiselle.  Sokeri hyväksytään paremmin osana herkuttelua, mutta peruselintarvikkeissa sokeria halutaan vähentää.

Taloustutkimuksen Suomen Sokerille tekemän tutkimuksen (maaliskuu 2014) mukaan suomalaiset ostaisivat kaikkein mieluiten sokerilla makeutettuja tuotteita tai sellaisia tuotteita, joissa ei ole lisättyä sokeria. Joka toinen vähentäisi sokerin käyttöä tai välttäisi sitä. Tutkimukseen osallistuneet eivät pidä sokeria haitallisena kohtuullisesti käytettynä, vaikka vaikutukset hammasterveyteen ja lihomiseen tunnistetaan.

Valion teettämässä välipaloihin ja ruoanlaittoon liittyvässä tutkimuksessa (NEPA Snacking and Cooking Product Tree Study 2014) reilu viidennes vastaajista valitsi sokerin parhaaksi makeutusaineeksi sen luonnollisuuden vuoksi. Noin kolmannes vastaajista sanoi kiinnittävänsä huomiota sokerin määrään elintarvikkeissa ja toivovansa, että markkinoilta löytyisi vähempisokerisia vaihtoehtoja. 14 prosenttia vastaajista halusi minimoida sokerin ja kaloreiden määrän ja valitsi siksi keinomakeuttajat parhaaksi makeutusvaihtoehdoksi.

Miksi sokeri on niin hyvää?

Ihmisellä on synnynnäinen taipumus pitää makeasta. Jo äidinmaito on makeaa, ja vauvojen on huomattu pitävän sokerivedestä. Makean nauttiminen tuottaa mielihyvää. Hyvänmakuisen ruoan ja sokerin syöminen voimistaa aivoissa mielihyvää välittävien aineiden, kuten dopamiinin, toimintaa. Dopamiini piristää ja lisää energisyyttä.

Mieltymys makeaan kasvaa, jos makeaa syö nälissään. Sokeri antaa nopeasti energiaa, ja keho saa uutta potkua – makea alkaa tiedostamatta maistua entistä paremmalta.

Mieltymys makeaan on pitkälti opittua. Monet palkitsevat itsensä herkuilla esimerkiksi työpäivän päätteeksi. Makea toimii myös usein lohdukkeena, kun on surua tai stressiä.

Kuinka paljon sokeria on sopivasti?

Suomalaiset ravitsemussuositukset ja WHO:n sokerinsaantisuositukset ohjeistavat lisätyn sokerin saanniksi enintään 10 % kokonaisenergiasta. Aikuisella se tarkoittaa 40-50 grammaa sokeria päivässä eli noin 20 sokeripalaa. Sokerinsaantisuositus koskee lisättyä sokeria, eikä siihen lasketa mukaan esimerkiksi maidon luontaista sokeria. 

Liiallinen sokerinsyönti voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja lihomista. Tutkimusten perusteella runsas sokerin nauttiminen saattaa myös lisätä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen tai sepelvaltimotautiin.

Valio ryhtynyt sokeritalkoisiin

Suomalaiset toivovat välipalojensa sisältävän yhä vähemmän sokeria. Valio vastasi tähän toiveeseen ryhtymällä sokeritalkoisiin: tavoitteenamme on puolittaa maitopohjaisten välipalatuotteiden, erityisesti jogurttien sokeripitoisuus vuoteen 2020 mennessä – mausta tinkimättä.

Valio tarjoaa välipalavaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Tarjolla on suuri valikoima välipalavaihtoehtoja, joissa lisätyn sokerin määrää on vähennetty. Valittavana on myös kokonaan maustamattomia vaihtoehtoja tai välipaloja, joissa on käytetty makeutusaineita. Toki valikoimasta löytyy edelleen sokerilla makeutettuja herkuttelutuotteita erityisiin herkkuhetkiin.

Reilusti yli kolmannes Valion maitopohjaisista välipalatuotteista on jo sokeroimattomia tai sisältää vähintään 30 % vähemmän lisättyä sokeria tavanomaisiin välipalatuotteisiin verrattuna. Lähivuosina Valion vähempisokeristen välipalojen valikoima niin lapsille kuin aikuisille kasvaa entisestään. Valion tavoitteena on puolittaa valmistamiensa maitopohjaisten välipalatuotteiden, erityisesti jogurttien, sokeripitoisuus vuoteen 2020 mennessä – mausta tinkimättä.

Näin hillitset makeanhimoa:

  • Syö säännöllisesti ja kulutukseen nähden sopivasti.
  • Suosi niin sanottua tavallista ja terveellistä ruokaa, joka sisältää esimerkiksi proteiinia ja kuituja.
  • Salli itsellesi kohtuullisesti herkkuja. Jos makean jälkiruoan nauttii aterian päätteeksi, tulee yleensä syötyä vähemmän makeaa.
  • Herkkujakin on monenlaisia ja monen kokoisia – valitse sellainen vaihtoehto, josta tulee kylläinen olo ja saat myös ravintoaineita.
  • Kotiin ei kannata ostaa ylimääräisiä herkkuja. Kun niitä ei ole saatavilla, makeanhimo hellittää varsin nopeasti.
  • Mielihyvää saa muustakin kuin makeasta. Esimerkiksi liikunta vaikuttaa dopamiinin tuotantoon. Lähde siis vaikkapa lenkille, kun herkkuhimo iskee.
  • Itsekuria voi kasvattaa. Opittu makeannälkä heikkenee, kun makeaa ei syö. Ota opetteluun aikaa.

Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi