Hyvä, paha sokeri

Yksi haluaa välipalansa sokerilla makeutettuna. Toinen suosii kevyempiä, keinomakeutettuja vaihtoehtoja. Kolmas välttelee sokeria valitsemalla mieluiten tuotteita, joissa on vähemmän lisättyä sokeria tai ei lainkaan makeutusta. Suomalaisten sokerinsaanti on herättänyt keskustelua, ja osa kuluttajista toivoo lisää vähäsokerisempia vaihtoehtoja ruokapöytään.

Makuja on monia

Kuluttajien toiveet suhteessa sokeriin ja muihin makeutusaineisiin vaihtelevat. Se mikä sopii yhdelle, ei ole hyvä toiselle.  Sokeri hyväksytään paremmin osana herkuttelua, mutta peruselintarvikkeissa sokeria halutaan vähentää.

Taloustutkimuksen Suomen Sokerille tekemän tutkimuksen (maaliskuu 2014) mukaan suomalaiset ostaisivat kaikkein mieluiten sokerilla makeutettuja tuotteita tai sellaisia tuotteita, joissa ei ole lisättyä sokeria. Joka toinen vähentäisi sokerin käyttöä tai välttäisi sitä. Tutkimukseen osallistuneet eivät pidä sokeria haitallisena kohtuullisesti käytettynä, vaikka vaikutukset hammasterveyteen ja lihomiseen tunnistetaan.

Valion teettämässä välipaloihin ja ruoanlaittoon liittyvässä tutkimuksessa (NEPA Snacking and Cooking Product Tree Study 2014) reilu viidennes vastaajista valitsi sokerin parhaaksi makeutusaineeksi sen luonnollisuuden vuoksi. Noin kolmannes vastaajista sanoi kiinnittävänsä huomiota sokerin määrään elintarvikkeissa ja toivovansa, että markkinoilta löytyisi vähempisokerisia vaihtoehtoja. 14 prosenttia vastaajista halusi minimoida sokerin ja kaloreiden määrän ja valitsi siksi keinomakeuttajat parhaaksi makeutusvaihtoehdoksi.

Miksi sokeri on niin hyvää?

Ihmisellä on synnynnäinen taipumus pitää makeasta. Jo äidinmaito on makeaa, ja vauvojen on huomattu pitävän sokerivedestä. Makean nauttiminen tuottaa mielihyvää. Hyvänmakuisen ruoan ja sokerin syöminen voimistaa aivoissa mielihyvää välittävien aineiden, kuten dopamiinin, toimintaa. Dopamiini piristää ja lisää energisyyttä.

Mieltymys makeaan kasvaa, jos makeaa syö nälissään. Sokeri antaa nopeasti energiaa, ja keho saa uutta potkua – makea alkaa tiedostamatta maistua entistä paremmalta.

Mieltymys makeaan on pitkälti opittua. Monet palkitsevat itsensä herkuilla esimerkiksi työpäivän päätteeksi. Makea toimii myös usein lohdukkeena, kun on surua tai stressiä.

Kuinka paljon sokeria on sopivasti?

Suomalaiset ravitsemussuositukset ja WHO:n sokerinsaantisuositukset ohjeistavat lisätyn sokerin saanniksi enintään 10 % kokonaisenergiasta. Aikuisella se tarkoittaa 40-50 grammaa sokeria päivässä eli noin 20 sokeripalaa. Sokerinsaantisuositus koskee lisättyä sokeria, eikä siihen lasketa mukaan esimerkiksi maidon luontaista sokeria. 

Liiallinen sokerinsyönti voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja lihomista. Tutkimusten perusteella runsas sokerin nauttiminen saattaa myös lisätä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen tai sepelvaltimotautiin.

Kuinka paljon suomalaiset saavat sokeria?

Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan Suomessa aikuisten (25-64 v) sokerinsaanti on juuri suositusten rajoissa eli 9-10 % energiansaannista (43-51 g). Sokerinsaanti on suurempaa nuorilla aikuisilla verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Ruokavalion hiilihydraattien laatua tulisi parantaa, sillä suomalaiset syövät suhteessa liikaa sokeria ja liian vähän hyvälaatuisia hiilihydraatteja kuten kuituja.

Suomalaislasten sokerinsaanti on suosituksia suurempaa. Aino-Maija Elorannan väitöstutkimuksen (2014) mukaan kuopiolaislapsilla osuus oli keskimäärin yli 12 prosenttia, mutta osalla jopa kaksinkertainen suositukseen verrattuna. Kaksi kolmasosaa lasten sokerinsaannista tulee välipaloista. 

Finravinto 2012 tutkimuksen mukaan maitovalmisteiden osuus aikuisten koko sokerinsaannista on naisilla 14 % (6,1 g) ja miehillä 12 % (6 g). Lasten ruoankäyttöä selvittävän Strip tutkimuksen mukaan lasten sokerinsaannista 16 % tulee maustetuista maitotuotteista. 

Valio ryhtynyt sokeritalkoisiin

Suomalaiset toivovat välipalojensa sisältävän yhä vähemmän sokeria. Valio aloitti vuonna 2015 sokerinvähennysohjelmansa, jossa on tavoitteena tarjota kuluttajille mahdollisuuksia tehdä vähempisokerisia välipalavalintoja. Vuonna 2017 Riihimäelle valmistuva moderni välipalatehdas mahdollistaa Valion ainutlaatuisen tuotekehitysosaamisen täysimääräisen hyödyntämisen tulevina vuosina. 

Valio haluaa tukea kuluttajien mahdollisuuksia tehdä sokerin osalta parempia valintoja omassa ruokavaliossaan mausta tinkimättä. Tarjolla on valikoima vähempisokerisia välipaloja, joissa olemme kehittäneet tuotteiden reseptiä aloitettuamme sokerin vähennyksen. Valittavana on myös kokonaan maustamattomia vaihtoehtoja tai sokeroimattomia välipaloja, joissa on käytetty makeutusaineita. Toki valikoimasta löytyy edelleen sokerilla makeutettuja herkuttelutuotteita erityisiin herkkuhetkiin.

Näin hillitset makeanhimoa:

  • Syö säännöllisesti ja kulutukseen nähden sopivasti.
  • Suosi niin sanottua tavallista ja terveellistä ruokaa, joka sisältää esimerkiksi proteiinia ja kuituja.
  • Salli itsellesi kohtuullisesti herkkuja. Jos makean jälkiruoan nauttii aterian päätteeksi, tulee yleensä syötyä vähemmän makeaa.
  • Herkkujakin on monenlaisia ja monen kokoisia – valitse sellainen vaihtoehto, josta tulee kylläinen olo ja saat myös ravintoaineita.
  • Kotiin ei kannata ostaa ylimääräisiä herkkuja. Kun niitä ei ole saatavilla, makeanhimo hellittää varsin nopeasti.
  • Mielihyvää saa muustakin kuin makeasta. Esimerkiksi liikunta vaikuttaa dopamiinin tuotantoon. Lähde siis vaikkapa lenkille, kun herkkuhimo iskee.
  • Itsekuria voi kasvattaa. Opittu makeannälkä heikkenee, kun makeaa ei syö. Ota opetteluun aikaa.

Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi