Leena Helminen
Liiketoiminnan kehitysjohtaja
Leena Helminen vastaa Valiolla uusien liiketoiminta-alueiden kehittämisestä sekä strategisista yritysjärjestelyistä.
Hallitus on julkaissut pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on muun muassa tukea ja vahvistaa maatalouden päästövähennystoimia sekä kannattavuutta. Liikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti: Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistetään toimeenpanemalla biokaasuohjelmaa, seuraamalla sen vaikuttavuutta ja etsimällä lisäisiä toimia biokaasun tuotannon kasvattamiseksi 4 TWh:iin. Kotimaisen biokaasun tuotannon ja käytön lisääminen tarjoaa ratkaisun Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmiin.
Ilmastonmuutoksen lisäksi toimintaympäristössämme on käynnissä monta isoa murrosta, jotka vaativat ratkaisuja. Meidän on turvattava suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuus: maatilojen kustannukset ovat historiallisen korkealla ja lannoitteiden, energian ja rehun hinnat nousevat edelleen. Sota Ukrainassa aiheuttaa häiriöitä maailmankaupassa ja lisää energiaomavaraisuuden tarvetta.
Tahtotila yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kesken on yhteinen: fossiilisista polttoaineista on päästävä nopeassa vauhdissa omavaraiseen, uusiutuvaan energiaan. Yksityisellä sektorilla on kyky viedä muutosta eteenpäin pitkäjänteisen poliittisen ohjauksen ja oikeiden kannustimien ja sääntelyn tuella. Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy yhdistää ainutlaatuisella tavalla koko biokaasuarvoketjun − maatalousyrittäjien verkostosta biokaasun tuotantoon, nesteytykseen sekä jakeluun. Lannasta tuotettu biokaasu voisi korvata miljoonien litrojen öljynkäytön, luoda merkittäviä ilmastohyötyjä maataloudelle sekä samalla tuoda maatiloille uutta liiketoimintaa ja vahvistaa Suomen energia-, polttoaine- ja lannoiteomavaraisuutta.
Tukipolitiikalla on nykyisessä tilanteessa tähdättävä ennen kaikkea vaikuttavuuteen ja toteutettavuuteen. Rahoitus tulee varmistaa mittakaavaltaan isoille ja toteutettaville hankkeille, jotta riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista saadaan mahdollisimman nopeasti katkaistua. Liian monen tai teknisesti korkeariskisen hankkeen käynnistyminen samanaikaisesti julkisen tuen varassa johtaa juoksukisaan samoista toteutusresursseista ja heikentää monen hankkeen toteutettavuutta.
Suomen Lantakaasu Oy:n suunnittelema biokaasuntuotanto on toteutuessaan vaikuttava hanke: jopa neljäsosa Suomen fossiilittoman liikenteen biokaasutarpeesta ja samalla ratkaisu ilmastotavoitteisiin sekä energiaomavaraisuuteen.
St1:n ja Valion yhteisyrityksen tavoitteena on rakentaa 8–10 tuotantolaitoskokonaisuutta biokaasun tuotantoon ja nesteytykseen vuoteen 2030 mennessä. Näin saavutettaisiin yhteensä 1 TWh uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto, mikä vastaisi neljäsosaa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta. Toteutuessaan ratkaisu on laajennettavissa maanlaajuisesti, ja kotimaisella lantabiokaasulla raskaan liikenteen päästöjä voidaan pienentää nopeasti ja tehokkaasti.
Lantabiokaasun tuotannossa pystymme hyödyntämään kotimaisilla tiloilla syntyviä uusiutuvia biomassoja, erityisesti lantaa ja ylijäämänurmea. Maatalouden syötteet kiertävät tiloilta biokaasulaitokselle ja palautuvat pelloille mahdollistaen uusiutuvan energian talteenoton sekä ravinteiden palautumisen kasvien käyttöön. Biokaasun tuotanto pienentää näin sekä ruoantuotannon että liikenteen hiilijalanjälkeä. Biokaasun arvoketju kierrättää tehokkaasti sekä hiiltä että ravinteita, ja vähentää ravinnevalumia vesistöihin. Yhdistettynä nurmitalouteen samalla voidaan lisätä hiilen varastoitumista maaperään.
Tarvittavat toimenpiteet:
Maatilojen biokaasulaitokselle tarjoamasta lannasta ja tuotetusta paineistetusta biometaanista maksetaan tiloille korvaus. Osallistumalla energiantuotantoon tilat saavat uuden tukijalan omaan liiketoimintaansa, mikä tuo elinvoimaisuutta alkutuotantoon. Biometaanin tuotannosta syntyvällä kiertolannoitteella voidaan lisäksi vähentää voimakkaasti kallistuneiden, fossiilisista raaka-aineista tuotettujen lannoitteiden käyttöä ja osaltaan parantaa Suomen ravinneomavaraisuutta. Hajautettu lantabiokaasuntuotanto tukee kriisitilanteissa maatilan omaa lämmön ja sähkön tarvetta.
Tarvittavat toimenpiteet:
Huoltovarmuuden kannalta on huomionarvoista, että lantabiokaasun tuotannossa käytettäviä maataloussyötteitä hyödynnetään energiatuotannossa tällä hetkellä vain vähän. Lanta on pitkälti hyödyntämätön uusiutuvan energian lähde, eikä se kisaa muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen kanssa. Maataloussyötteitä hyödyntämällä vähennetään fossiilisten tuontiraaka-aineiden käyttöä energiantuotannossa ja parannetaan polttoaineomavaraisuutta. Jakeluvelvoitteen laajentaminen biokaasulle luo mahdollisuuden taloudellisesti kannattavalle toiminnalle, mutta on tärkeää huomata, että jakeluvelvoite itsessään ei vielä turvaa kotimaisen tuotannon syntymistä ja energiaomavaraisuutta.
Tarvittavat toimenpiteet:
Biokaasutuotantoa on tähän asti ollut lähinnä jätteidenkäsittelylaitosten yhteydessä. Biokaasun tavanomainen arvoketju on pohjautunut ns. porttimaksuihin ja jätteiden käsittelyn sääntelyyn. Lantabiokaasun pohjana olevat maataloussivuvirrat puolestaan ovat osa maatalouden luontaista kiertoa pellolta navettaan ja takaisin pellolle, ja niiden tärkeä ravinnekierto on turvattava. Maataloussyötteiden käyttö ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa sääntelyn ja tilojen maantieteellisen hajanaisuuden vuoksi.
Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan polttoainejakelijoiden velvoitetta jaella määrätty osa toimittamastaan energiasta uusiutuvina polttoaineina. Velvoitteen täyttäminen on jakelijoille aina kannattavinta halvimman saatavilla olevan uusiutuvan polttoaineen kautta. Ruotsin ja Baltian alhaisemmat tuotantokustannukset ovat siksi meillä iso haaste. Esimerkiksi Ruotsissa biokaasutuotannon rakentumista tuetaan investointi- ja tuotantotuilla vastaavasti kuin tuulivoiman rakentumista on tuettu Suomessa.