IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä
Kaurapuurosta ja ihmisistä energiaa ammentava ruokafiilistelijä, jonka tavoitteena on juosta aina vain pidemmälle.
Turvottelua, kipua, vuoroin ummetusta ja ripulia. Välillä vatsa voi paremmin, välillä se tuntuu ärtyvän kaikesta. Jos kuvaus kuulostaa tutulta, kyseessä voi olla ärtyvän suolen oireyhtymä.
Ärtyvästä suolesta kärsii yllättävän moni. Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva, joka on usein vaaraton, mutta aiheuttaa siitä kärsivälle paljon harmia.
Mikä on IBS?
IBS (irritable bowel syndrome) eli ärtyneen suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva, jonka taustalla on usein suolen häiriintynyt liikkuvuus ja kipuherkkyys. IBS-potilailla on toistuvasti vatsakipuja, vatsan turvotusta, ilmavaivoja sekä suolen toimintahäiriöitä, kuten ripulia tai ummetusta.
Ärtyvän suolen oireyhtymä esiintyy noin 10-20 %:lla suomalaisista. Ärtyneen suolen oireyhtymään ei ole parannuskeinoa, mutta oireita voidaan helpottaa ruokavaliolla. FODMAP-ruokavalio voi olla erityisen hyödyllinen ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä henkilöillä.
FODMAP-ruokavaliolla helpotusta ärtyvän suolen oireyhtymään
FODMAP-hiilihydraattien rajoittamisen on todettu useilla ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä helpottavan vatsaoireita. FODMAP-hiilihydraattien karsiminen ruokavaliosta vähentää kaasun tuottoa suolistossa ja veden sitoutumista ulosteeseen. Näin suolen venytys vähenee ja siitä aiheutuva kipu helpottuu, turvotus laskee ja ummetus tai ripuli vähenevät.
FODMAP-hiilihydraatit ovat huonosti ohutsuolesta imeytyviä lyhytketjuisia hiilihydraatteja, joita esiintyy erityisesti kasvikunnan tuotteissa. Usein jo eniten oireita aiheuttavien FODMAP-hiilihydraattien pois jättäminen auttaa. Alun tiukemman kokeilun jälkeen voidaan tavallisesti osa ruoka-aineista ottaa vähitellen takaisin lautaselle. Jos vältettäviä ruoka-aineita jää ruokavalioon paljon, kannattaa riittävän monipuolinen ruokavalio suunnitella laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa yhdessä. Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta sivuiltamme.
FODMAP-hiilihydraattien on todettu aiheuttavan oireita suurimmalle osalle IBS:stä kärsivistä (Ong et al. 2010). Kaikki IBS-potilaat eivät kuitenkaan oireile FODMAP-hiilihydraateista. Syy vatsaoireisiin voi tällöin löytyä stressistä tai muista elintavoista.
FODMAP-ruokavalion teho
FODMAP-ruokavalion on todettu tutkimuksissa helpottavan oireita yli 70 prosentilla ärtyvä suoli oireyhtymästä kärsivillä (de Roest RH et al. 2013, Staudacher HM et al. 2011). FODMAP-ruokavalio helpotti turvotusta, kipukokemuksia ja ilmavaivoja.
Huonosti toteutettuna ja turhan rajoittuneena FODMAP-ruokavalio voi kaventaa monipuolista ruokavaliota ja jopa altistaa liian vähäiselle ravintoaineiden saannille. Tämän vuoksi vaikeissa tilanteissa olisi tärkeää kääntyä asiaan perehtyneen ravitsemusterapeutin puoleen ruokavaliota suunniteltaessa.
Terveillä henkilöillä FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat harvoin hankalia tai elämää rajoittavia oireita, eikä FODMAP-hiilihydraattien välttämiselle ole perusteita, jos niistä ei saa oireita. Vielä ei ole varmaa, miten FODMAP-hiilihydraattien rajoittaminen vaikuttaa esimerkiksi suoliston mikrobistoon, joten tarpeettomasti ruokavaliota ei ole syytä rajoittaa.