Lapsen painonhallinta

Ammattilaisille

Tällä sivulla esitetty tutkimustieto on tarkoitettu vain ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille, eikä sitä ole tarkoitettu välitettäväksi eteenpäin kuluttajille.

Ammattilainen, haluatko lisätietoa?

  • Tarvitsetko ravitsemustietoa työssäsi? Tilaa ravitsemusuutiskirje ja saat luotettavaa tietoa ruoasta ja ravitsemuksesta!Tilaa uutiskirje
  • Materiaalipankista löydät terveydenhuollon ammattilaisten tilattavissa olevia esitteitä ja muuta materiaalia.Materiaalipankkiin

Lasten ylipaino on yleistynyt ja ylipainoinen lapsi on suurella todennäköisyydellä ylipainoinen myös aikuisena. Lihavuuden ennaltaehkäisy on usein helpompaa kuin siitä eroon pääseminen - ylipainoa ei siis kannata päästää etenemään lihavuudeksi.

Puuttuminen painonnousuun

On tärkeää, että lasten varhaista painonkehitystä seurataan, mutta huomiota ei tule keskittää vaakalukemiin, vaan vanhempien huomio ohjataan terveellisiin elämäntapoihin. Lasten lihavuuden hoidossa on tavoitteena pysäyttää painonnousu, jolloin normaalipaino voidaan saavuttaa etenevän pituuskasvun myötä. Painon tasaaminen tulee tehdä maltilla, eikä ruokavaliota tule karsia tarpeettomasti. Sen sijaan ruokavalioon voidaan lisätä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Lihavuuden hoidossa lähtökohtana ovat perheen omat toiveet ja tavoitteet. Vanhempien valmius perheen ruokailutottumusten ja elintapojen muutoksiin on tärkeää, sillä he huolehtivat perheen ruokataloudesta, kasvattavat lasta ja toimivat hänelle esimerkkinä ruoankäytön ja liikunnan suhteen. Muutokset tehdään pienin askelin, jolloin niistä yleensä saadaan pysyvämpiä.

Painonhallintaan liittyvän elämäntapaohjauksen tulee olla positiivista ja asiakaslähtöistä.

Painonhallinnan tavoitteena hyvä olo

Lasten lihavuuteen voi liittyä napostelu, herkuttelu sekä suuret annoskoot. Tarvetta runsaampi energiansaanti johtaa lapsillakin lihomiseen. Lapsen lihavuuden hoidossa vanhempia ohjataan huolehtimaan säännöllisestä ateriarytmistä, monipuolisesta ruokien tarjonnasta ja riittävästä liikunnasta. Tavoitteena ovat pysyvät elämäntapamuutokset ja hyvä olo, ei niinkään tietty painolukema.

Lapsuudessa opetettavia terveellisiä ruokavalintoja:

  1. Kasviksia tai marjoja tai hedelmiä joka aterialle
  2. Janojuomana vettä
  3. Ruokajuomana rasvatonta maitoa tai piimää
  4. Leivänpäälliset (juusto, leikkele) tulee valita mahdollisimman vähärasvaisina
  5. Välipaloilla käytettävät maitotuotteet on hyvä valita vähärasvaisina ja vähäsokerisina
  6. Herkut säästetään erityistilanteisiin
  7. Koko perheelle sopivien elintarvikkeiden valinnassa voi käyttää apuna Sydänmerkkiä

Totuttelua uusiin ruokiin

Lapset pitävät tutuista mauista, mutta toistuvalla vieraampien makujen maistamisella vieraammat ruoat saattavat muuttua lapsen mielestä miellyttäviksi. Syömään ei saa pakottaa, mutta lasta voi kannustaa maistamaan.

Lapsilla on hyvät taidot säädellä syömistään kylläisyyden tunteen mukaan, jonka takia lasta ei tulisi koskaan tuputtaa syömään haluamaansa enempää. Kun lapsella säilyy luontainen syömisen säätely, on siitä hyötyä myöhemmän iän painonhallinnassa. On luonnollista että toisina päivinä ruoka maistuu paremmin kuin toisina, jolloin pidemmällä aikavälillä energiansaanti on kuitenkin tasapainossa. Ruoalla ei tule myöskään lahjoa tai palkita.

Pienin askelin alkuun – vinkkejä lasten painonhallintaan

  • Koko perhettä kannustetaan mukaan muutokseen, vanhemmat toimivat esimerkkeinä.
  • Tavoitteena säännöllinen ateriarytmi (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala).
  • Tarjolla terveellistä ruokaa säännöllisin välein: runsaasti kasviksia tai hedelmiä / marjoja.
  • Ruokahetket tulee rauhoittaa muulta tekemiseltä, jottei esimerkiksi syömisestä television ääressä tule tapa.
  • Liikuntaa voi ujuttaa mukaan arjen askareisiin, esim. kirjastoreissut hoituvat kätevästi pyörällä.
  • ”Ruutuaikaa” tulisi viettää alle 2 h/päivä (mukaan lukien esimerkiksi television ääressä /  tietokoneella / älypuhelimella pelatessa vietetty aika).
  • Lasta kannattaa kehua hyvistä valinnoista.

Lue lisää lasten lihavuuden hoidosta Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus 2020.

Tutustu: Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus, Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö/fysiologia: (http://www.lastenliikuntajaravitsemus.fi/)

Tutkimuksia

  • Suomessa päivähoidossa kodin ulkopuolella olevien lasten ruokavalio on lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kotihoidossa olevien. Kodin ulkopuolella hoidettujen ruokavaliossa on runsaammin kalaa ja kasviksia ja vähemmän sokeria (Lähde: DIPP-tutkimus. Lehtisalo ym. 2010 PHN).
  • Suomalaislasten tuoreiden kasvisten käyttömäärä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, sekä tytöillä että pojilla, vuosilta 2003-2005 vuoteen 2015-2016 (Lähde 2016: http://www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/tutkimus/tutkimusryhmat/dagis.html.)
  • Tyttöjen ja poikien liikkumisen ero näkyy  Dagis-tutkimuksen alustavissa tuloksissa. Tutkimuksessa mitattiin 3–6-vuotiaiden päiväkotilasten liikkumista. Tyttöjen mittareihin kertyi 8 tunnin päiväkotipäivän aikana noin 15 minuuttia vähemmä liikettä kuin poikien. Kotioloissa eroja poikien ja tyttöjen liikunnassa oli vain pari minuuttia. Tutkimuksen mukaan liikettä oli päivisin suositusten mukaisesti, mutta lasten liikuntamäärissä on vaihteluja ja osa lapsista liikkuu liian vähän. Myös reipasta ja raskasta liikuntaa olisi hyvä lisätä kevyen liikkumisen sijasta (Lähde 2017: http://www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/tutkimus/tutkimusryhmat/dagis.html).
  • DAGIS-tutkimuksessa Suomessa on havaittu alustavissa tutkimustuloksissa, että perheen ruoankäytössä saattaa olla eroja perheen koulutustaustan mukaan. Korkeammin koulutettujen vanhempien perheissä käytettiin matalasti koulutettujen vanhempien perheitä useammin mm. rasvatonta maitoa, maustamatonta jogurttia ja makeita leivonnaisia. Vähemmän käytettiin mm. täysmaitoa tai kermaa, maustettuja jogurtteja ja sokeroituja mehuja (Lähde 2016:http://www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/tutkimus/tutkimusryhmat/dagis.html).
  • Tanskalaisia 2–6-vuotiaita lapsia tutkineen tutkimuksen mukaan maito on hyvä juoma lapsille myös painonhallinnan kannalta. Tutkimuksessa sokeristen juomien kulutus aiheutti tavanomaista suurempaa painonnousua kasvavilla lapsilla. Sokeristen juomien korvaaminen maidolla sen sijaan oli yhteydessä alhaisempaan painoon. Tutkittavana oli 366 tanskalaista lasta, joilla oli alttius ylipainoon. Lapset osallistuivat 1,5-vuotiseen Healthy Start Study –tutkimukseen (Lähde: Zheng M ym. Replacing sugary drinks with milk is inversely associated with weight gain among young obesity-predisposed children. Br J Nutr. 2015 Sep 2:1-8).
  • Runsas proteiininsaanti kahden ensimmäisen ikävuoden aikana on yhdistetty suurempaan painoindeksiin myöhemmällä iällä (Lähde: Hörnell ym. Food Nutr Res 2013;57). Etenkin lisäruokien aloittamisen yhteydessä sekä yli 1-vuotiaan lapsenruokavaliossa runsas proteiininsaanti on lihavuusriskin kannalta merkittävää (Lähde: Scaglioni ym. Int J Ober Relat Metab Disord 2000;24:777-81).
  • Johanna Mäkelän tuore lastentautiopin väitöskirja on osa Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta, jossa seurataan monitieteisesti 1797:ää perhettä. Tutkimuksen mukaan pitkään jatkuva imetys suojaa lasta liialliselta lihomiselta. Äidin ylipaino, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja liiallinen painonnousu raskausaikana puolestaan lisäävät lapsen riskiä ylipainoon (https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/pitkaan-jatkuva-imetys-suojaa-lasta-liialliselta-painonnousulta.aspx).
  • Lisäruokien maistelun aloittaminen 4 tai 6 kuukauden iässä ei ole todettu lisäävän kasvua tai lihavuutta lapsuudessa. Alle 4 kuukauden iässä aloitetut lisäruoat voivat olla yhteydessä myöhemmän iän ylipainoon. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään saakka. (Lähde: Mary Fewtrell ym. Complementary Feeding: A Position Paper by the European Society for Paediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition (ESPGHAN) Committee on Nutrition. JPGN Volume 64, Number 1, January 2017).