Tuotteen takana

Miksi mehujen ja marjakeittojen väri vaihtelee?

Aino Laakso

Viestintäpäällikkö

Aino ylimitoittaa aina juhlatarjoilut ja harkitsee ehkä vielä yhden varakakun tekemistä.

11. syyskuuta 2019

Valion mehujen ystävät antavat välillä meille palautetta, että mehun väri vaihtelee. Värivaihtelut johtuvat raaka-aineena käytettyjen marjojen ja hedelmien sato- ja lajikevaihteluista. Raaka-ainevalinnat tehdään maku edellä, joten väristä riippumatta raikkaat maut pysyvät aina samana.

Valio käyttää mehujen raaka-aineena luonnon omia antimia – marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Satovaihtelut ovat jokaiselle tuttuja myös omasta elämästä: Joinakin vuosina mustikat ovat poikkeuksellisen meheviä. Toisina sää suosi omenaa ja omakotitalojen portinpieliä koristavat notkuvat omenakorit ”Saa ottaa!” -kyltillä.

”Raaka-ainevalinnat tehdään aina maku edellä.”

-Hankintaperiaatteidemme mukaisesti suosimme paikallisia tuotteita aina, kun saatavuuden, laadun ja hinnan kannalta on mahdollista. Esimerkiksi suomalainen mansikkasato ei riitä kattamaan tarvettamme, sillä mansikkasadosta hyvä osa menee suoraan pellolta suomalaisten suihin. Metsämarjassa tilanne on parempi. Satovaihtelut voivat kuitenkin olla todella suuria, Valion hankinta-asiantuntija Marjut Laurila sanoo.

Aina yhtä isosti makua

Sato näkyy myös mehulasissa. Kun raaka-aineita valitaan, mennään maku edellä. Olisi myös hävikkinäkökulmasta pulmallista tavoitella hyvin kapeaa värihaarukkaa.

-Luontoäitiä ei voi pakottaa. Väri ja maku eivät kulje käsi kädessä. Esimerkiksi Floridan upean makuisten appelsiinien värissä näkyy se, että päivä- ja yölämpötilan välillä on vaihtelua. Maun osalta valinnat tehdään sokkona, väriä taas verrataan standardoituihin värimalleihin. Ääripäiden välillä ei ole suurta eroa mutta kyllä sen lasissa huomaa, tuoteasiantuntija Soile Vatamo sanoo.

Tärkeintä on muistaa, ettei laimeampi väri tarkoita laimennettua marja- ja hedelmäpitoisuutta. Luonnontuotteeseen vaihtelu yksinkertaisesti kuuluu. Suomen ympäristössä satojen vaihtelu on myös kuluttajille selkeää – mustikat, puolukat ja omenat. Jotkut vuodet mustikka on vetisempää ja toisena vuotena voi taas olla ongelmia saada kotimaista omenaa.

-Luomussa värivaihteluita voi tulla useammin, sillä raaka-aineen saatavuus on pienempää ja sitä kautta on vähemmän valinnanvaraa, Vatamo kertoo.

Terveiset metsästä

Metsämarjat, kuten mustikat ja puolukat, poimitaan käsipoimurilla ja Valion tuotteissa ne ovat suurimmaksi osaksi kotimaisia. Valiolla on Suonenjoella hillotehdas. Se on Suomen suurin marjojen ostaja ja jalostaja.

Omia marjanpoimijoita Valio ei työllistä, vaan ostaa marjat marjanpoimintayrityksiltä. Marjan matka metsästä kulkee varastoon, ja satovaihteluihin on varauduttu puskurivarastolla. Näin suosituimmat makuvariantit, kuten vaikkapa mustikkakeitto, ei lopu hyllystä.

-Joskus harvoin tölkkiin asti pääsee pujahtamaan myös pieni neulanen tai lehti. Perkaus ja puhdistus on huolellista ja poiminnassa on myös kriteerit sille, kuinka paljon roskaa saa olla mukana, materiaalipäällikkö Tomi Helin kertoo.

Jos kohtaat marjakeitossasi tällaisen metsän karkulaisen, ole huoleti. Mitään vaarallista siinä ei ole, ja se myös muistuttaa, että kupissasi on aidosta metsämarjasta valmistettu tuote.