Omavaraisuus turvaa ruokahuoltomme kriisitilanteessa
Annikka Hurme on Valion toimitusjohtaja.
Sota Ukrainassa aiheuttaa humanitaarista hätää ja inhimillistä kärsimystä. Hyökkäyksellä on myös maailmanlaajuiset seuraukset häiriöalttiille ruokajärjestelmälle sekä energian saannille. Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä maataloustuotteiden viejämaita. Niiden osuus esimerkiksi maailmanlaajuisesta vehnäkaupasta on noin 30 prosenttia, ja lisäksi monet Euroopan maat ovat riippuvaisia Venäjän tuontienergiasta. Juuri nyt erityisen tärkeää ovat omavaraisuus ruoantuotannossa ja kotimaisen ruoan saatavuuden turvaaminen .
Sodan aiheuttaman kriisin seurauksena ruoka on kallistumassa maailmanlaajuisesti. Hintojen nousun nopeus vaihtelee. Kotieläintuotteiden hinnat eivät reagoi yhtä nopeasti kuin viljan hinta, mutta tuotantopanosten hintojen nousu välittyy pienellä viiveellä myös kuluttajahintoihin.
Meillä Suomessa maataloustuottajien työtä on jo pitkään haastanut kannattavuuskriisi ja lisäksi kustannusinflaatio kesän huonon satokauden jälkeen. Maitotilayritysten tuotantokustannukset kuten lannoitteiden ja energian hinnat ja muut välttämättömät kustannukset ovat nousseet radikaalisti.
Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Luonnonolosuhteiden vuoksi Suomessa on lyhyt ja viileä kesä ja siksi vain harvat ruokakasvit menestyvät meillä kunnolla. Suomessa tarvitaankin eläintuotantoa, koska ruokavilja ei kasva Suomen pohjoisemmissa osissa. Viljoilla keskisadot jäävät yleensä puolet pienemmiksi kuin Keski-Euroopassa, mutta nurmi kasvaa meillä hyvin aina Lappia myöten. Suomessa maitoa tuotetaan eri tavalla kuin monessa muassa maassa. Meillä lehmät syövät pääasiassa lähellä tuotettua nurmirehua, eivät tuontisoijaa. Lisäksi lanta tuo kasvuvoimaa viljapelloille vähentäen myös keinolannoitteiden tarvetta. Oma maidontuotantomme turvaa meillä ruokahuoltoa myös kriiseissä.