Imetys ja läheisyys luovat perustan tulevalle: 0-4 kk vauvan ruokailu

Vauva nauttii ensimmäisinä viikkoina mielellään ihan vain rauhallisesta yhdessäolosta ja läheisyydestä. Imetyshetket antavatkin siihen ainutlaatuisen tilaisuuden.

Äidinmaito on parasta ravintoa vastasyntyneelle. Imetyksen avulla vauvalle on aina tarjolla tuore, edullinen ja sopivan lämpöinen ateria. Äidinmaidosta vauva saa ensimmäisen puolen vuoden ajan kaikki tarvitsemansa ravintoaineet D-vitamiinia lukuun ottamatta. Äidinmaidon merkitys vauvalle ei ole pelkästään toimia ravintona, vaan imetyksen ansiosta vauva saa äidiltään myös läheisyyttä, lämpöä ja yhteistä aikaa. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään saakka. Imetykseen liittyvissä ongelmatilanteissa tai kysymyksissä tulee ottaa yhteyttä omaan neuvolaan.

Mitä äidinmaito sisältää?

Äidinmaito on ainutlaatuista ruokaa – juuri pienelle ihmislapselle sopivaa. Sen koostumukseen vaikuttaa mm. imetyksen kesto ja vuorokauden aika.

Rasvaa äidinmaidossa on runsaasti, keskimäärin 4 %. Imetyksen alkupuolella maito sisältää usein niukasti rasvaa, mutta loppupuolella rasvapitoisuus voi olla jo huomattavan korkea. Vauva saa yli 50 % energiastaan rasvasta.

Äidinmaito sisältää lapsen aivojen ja hermoston kehityksen kannalta tärkeitä pitkäketjuisia monityydyttymättömiä omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja (dokosaheksaeenihappoa=DHA ja arakidonihappoa=ARA). Vastasyntyneen elimistössä näiden rasvahappojen muodostuminen on vielä puutteellista, joten niiden saaminen maidosta on tärkeää. Äidinmaidon omega-3 ja omega-6 -rasvahappopitoisuuteen vaikuttaa äidin ruokavalio, erityisesti kala-aterioiden määrä.

Proteiinin määrä ja laatu ovat äidinmaidossa vastasyntyneelle ihanteellisia. Äidinmaidon proteiineista pääosa on vauvan suolistossa helposti sulavaa heraproteiinia. Kokonaisproteiinipitoisuus äidinmaidossa on lehmänmaitoa pienempi.

Tärkein äidinmaidon hiilihydraatti on laktoosi. Suuri laktoosipitoisuus lisää lapsen ulosteen happamuutta ja suosii hyvien suolistobakteerien kasvua. Lapsi saa laktoosista myös energiaa.

D-vitamiinia lukuunottamatta terve vauva saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja kivennäisaineet äidinmaidosta. Rautaa äidinmaidossa ei ole runsaasti, mutta vauvalla onkin syntyessään omat rautavarastonsa, minkä lisäksi hän kykenee hyödyntämään suuren osan äidinmaidon sisältämästä pienestäkin rautamäärästä. Tutustu imeväisikäisen D-vitamiini-suositukseen täältä.

Ongelmia imetyksessä?

Imetys ei aina suju ongelmitta. Yleensä ongelmat ilmaantuvat imetyksen alkuaikoina ja ovat usein tilapäisiä. Onnistumisen kannalta tärkeää on luottamus siihen, että se onnistuu. Riittävä lepo, nesteen nauttiminen ja monipuolinen ruokavalio ovat tärkeitä onnistumisen edellytyksiä. Imetystilanteen rauhoittaminen ja oma rentoutuminen voivat myös auttaa.

Imetysongelmien kanssa ei kannata tuskailla yksin. Synnytyssairaalasta, neuvolasta, muilta äideiltä ja imetystukipuhelimesta saa hyviä neuvoja ja kannustusta. Joillain paikkakunnilla toimii myös imetystukiryhmiä. Tietoja apua tarjoavista tahoista löytyy Imetyksen tuki ry:n ylläpitämiltä sivuilta www.imetys.fi .Useimmat imetysongelmat ovat ratkaistavissa!

Muista juoda riittävästi!

Imettäessäsi tarvitset päivittäin noin litran enemmän nestettä kuin tavallisesti. Janojuomaksi sopii parhaiten raikas vesi, mutta maito ja/tai piimä aterioiden yhteydessä turvaa riittävän kalsiumin saannin. Raskaana oleville ja imettäville äideille suositellaan kalsiumia 900 mg/päivä. Tämä määrä tulee noin 5 dl:sta nestemäisiä maitovalmisteita ja 2-3 viipaleesta juustoa päivässä. Maito ja maitovalmisteet sisältävät myös runsaasti monia muita ravintoaineita. Lisätietoa kalsiumin saannista ja maitovalmisteista Maito ja Terveys ry:n kotisivuilta www.maitojaterveys.fi

Panosta oman ruokasi laatuun – tarjoat silloin myös parasta lapsellesi

Imetys vaatii paljon energiaa ja siksi imettävä äiti tarvitsee jonkin verran lisäravintoa. Monen ravintoaineen tarve on imetysaikana jopa suurempi kuin raskausaikana. Riittävästä ja monipuolisesta ruokavaliosta äiti saa sopivasti energiaa ja tärkeitä ravintoaineita sekä itselleen että rintaruokitulle vauvalleen. Imetysaikana ei kannatakaan tietoisesti laihduttaa – siitä huolimatta paino useilla putoaa.

Rintamaidon vitamiinipitoisuus riippuu jossain määrin äidin ruokavaliosta, joten on tärkeää, että imettävän äidin nauttima ruoka on monipuolista ja sisältää runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Äidinmaidon rasvakoostumus heijastelee myös äidin ruokavaliota. Suosi siis leivän päällä ja ruoanvalmistuksessa pehmeitä rasvoja ja öljyjä.

Nauti kalaa ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen, esim. muikkua, puna-ahventa, seitiä, siikaa, kirjolohta, nieriää tai taimenta. Äidin nauttimat kala-ateriat nostavat äidinmaidon omega-3-rasvahappopitoisuutta. Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta raskaana olevien ja imettävien suositellaan välttävän haukea sen korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Muiden isoksi kasvaneiden sisävesien petokalojen (ahven, kuha ja made), isojen silakoiden (yli 17 cm) ja Itämerestä pyydetyn lohen syöntiä kannattaa myös raskaana olevien ja imettävien rajoittaa 1–2 kertaan kuussa.

Unikoulu ja lasten unirytmin tukeminen...
Päivi Pitkänen