Työikäisten ruokavalio ja hyvinvointi
Terveellinen ruokavalio, riittävä päivittäinen liikunta sekä uni edistävät terveyttä ja vähentävät riskiä sairastua moniin sairauksiin. Ne ovat myös työikäisten hyvinvoinnin kulmakivi.
Terveellinen ruokavalio, riittävä päivittäinen liikunta sekä uni edistävät terveyttä ja vähentävät riskiä sairastua moniin sairauksiin. Ne ovat myös työikäisten hyvinvoinnin kulmakivi.
Jokapäiväiset ruokavalinnat sekä ateriarytmi vaikuttavat terveyteen ja työkykyyn. Monilla kiire ja työaikojen epäsäännöllisyys tuovat haastetta päivän ruokailuihin. Työtehon ja hyvinvoinnin takia on kuitenkin tärkeää pitää itse huolta riittävästä ravinnosta ja tauoista työpäivän aikana.
Säännöllinen ruokailu on terveellisen ruokavalion perusta. Nauti päivittäin aamiainen, lounas, päivällinen ja 1-2 välipalaa. Säännöllistä ateriarytmiä noudattamalla verensokeri pysyy tasaisena ja työvire yllä koko päivän.
Noin kolmannes suomalaisista työikäisistä ruokailee päivittäin henkilöstöravintolassa. Jos henkilöstöravintola on saatavilla, kannattaa sitä hyödyntää. Tutkimusten mukaan henkilöstöravintolassa lounastavilla ruokavalinnat ovat lähempänä ravitsemussuosituksia kuin muualla lounastavilla. Henkilöstöravintolassa esimerkiksi valitaan useammin kasviksia, kasvisruokia sekä kalaa.
Jos mahdollisuutta henkilöstöravintolaan ei ole, niin eväilläkin pärjää hyvin. Hyvä eväslounas kootaan mahdollisimman pitkälti tutun lautasmallin mukaan: reilusti kasviksia, hedelmiä tai marjoja, lisäksi runsaskuituisia viljatuotteita, laadukkaita proteiineja esimerkiksi maitotuotteista sekä ripaus hyvää rasvaa kasviöljyistä, levitteistä tai pähkinöistä ja juomaksi lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää. Tärkeintä on kuitenkin, ettei lounas jää kokonaan väliin. Syöminen ei pääse unohtumaan, kun lounastauon merkitsee jo kalenteriin.
Useimmat tarvitsevat iltapäivällä välipalan. Omaa välipalan tarvetta voi arvioida miettimällä, onko töistä kotiin tai kauppaan mennessä jo kamala nälkä. Työpaikalla on hyvä pitää pientä evästä yllättävien päivien varalle. Esimerkiksi jogurtit, rahkat ja raejuusto säilyvät pitkään jääkaapissa.
Suomessa vuorotyötä tekee noin joka neljäs työntekijä, ja työn epäsäännöllinen rytmi asettaa haasteita sekä terveydelle että elämäntavoille. Tutkimusten mukaan vuorotyöntekijöillä on päivätyöntekijöitä suurempi riski sairastua muun muassa ylipainoon, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi vuorotyö vaikuttaa helposti ruokailutottumuksiin: epäsäännölliset ateriat, myöhäiset välipalat ja kiireessä tehdyt valinnat saattavat heikentää ruokavalion laatua. Hyvällä suunnittelulla ja terveellisillä elintavoilla voidaan kuitenkin lieventää vuorotyön haittoja ja tukea palautumista.
Ateriarytmin suunnittelu on keskeistä vuorotyöläisen arjessa. Säännöllinen, noin 3–5 tunnin välein toistuva ateriointi auttaa ylläpitämään vireyttä, ehkäisee ylensyöntiä ja vähentää vatsavaivoja. Ennakoimalla työvuorot ja valmistamalla eväät etukäteen voi varmistaa, että myös yövuorossa ruokavalio pysyy monipuolisena ja terveellisenä. Lautasmalli on hyvä apuväline: puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa hiilihydraateilla, kuten perunalla, riisillä tai pastalla, ja neljäsosa proteiinilla. Lisäksi ateriaan kuuluu leipä ja levite sekä marjoja tai hedelmiä.
Yövuorossa ruoansulatus on hitaampaa ja herkempi vatsavaivoille kuin päivällä, joten raskaat ateriat kannattaa ajoittaa ennen puoltayötä. Työvuoron alussa on hyvä syödä välipala ja illansuussa lämmin pääateria, mutta yövuoron aikana kevyemmät eväät tukevat paremmin vireyttä ja ruoansulatusta. Aamuyön tunteina, jolloin väsymys on voimakkaimmillaan, proteiinipitoinen välipala kuten rahka, jogurtti tai viili marjojen kera auttaa pitämään energiatason tasaisena. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ateriat voivat sen sijaan lisätä väsymystä. Työvuoron päätyttyä ennen päivän unijaksoa kannattaa syödä kevyt iltapala, joka auttaa nukkumaan keskeytyksettä.
Kofeiini on monille tärkeä apu vuorotyössä, mutta sen käyttöön kannattaa suhtautua harkiten. Kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia voi nauttia työvuoron alkuvaiheessa vireyden tueksi, mutta puolenyön jälkeen kofeiinia tulisi välttää, sillä se voi heikentää työvuoron jälkeistä nukahtamista ja unen laatua. Riittävä ja laadukas uni on keskeinen osa hyvinvointia, sillä univaje voi lisätä mielitekoja ja johtaa naposteluun sekä epäterveellisempiin ruokavalintoihin.
Vuorotyö vaatii erityistä huomiota ruokailutottumuksiin, mutta hyvällä suunnittelulla ja pienillä arjen valinnoilla voi merkittävästi parantaa terveyttä ja hyvinvointia. Ennakoidut eväät, säännöllinen ateriarytmi ja harkittu kofeiinin käyttö tukevat vireyttä, ja terveelliset ruokailutottumukset auttavat lieventämään vuorotyön aiheuttamaa rasitusta niin keholle kuin mielelle.
Painonhallintaan liittyvät kysymykset korostuvat monilla työikäisillä. Vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia (painoindeksi vähintään 25), ja neljännes työikäisistä voitiin luokitella lihaviksi – heidän painoindeksinsä oli 30 tai yli.
Ihminen lihoo, kun ruoasta saadaan energiaa pitkän ajan kuluessa enemmän kuin keho tarvitsee. Elimistö varastoi ylimääräisen energian rasvakudokseen. Nykyisessä yhteiskunnassa epätasapaino energian saannin ja kulutuksen välillä syntyy yhä helpommin, sillä energiankulutusta ovat pienentäneet ruumiillisen työn ja arkiliikunnan väheneminen sekä istuvan elämäntavan lisääntyminen. Energiaa taas saadaan yhä enemmän muun muassa napostelukulttuurin lisäännyttyä. Myös kiireiseen elämään liittyvä stressi ja univaje lisäävät ylipainon riskiä.
Paino nousee yleensä iän myötä saavuttaen huippunsa eläkeikään mennessä. Lisäkilot voivat kertyä huomaamatta, etenkin keski-iässä. Kilojen ehkäisy onkin toimivin ratkaisu. Ylipaino on ehkäistävissä terveellisellä ruokavaliolla, kohtuullisella annoskoolla, säännöllisellä ateriarytmillä ja hyvillä liikuntatottumuksilla. Myös laihduttaminen on sitä helpompaa mitä aikaisemmin ongelmaan tartutaan. Jo 5–10 prosentin laihtuminen voi parantaa terveydentilaa.
Noin 10 %:lla suomalaisista on tyypin 2 diabetes, johon sairastutaan yhä useammin juuri työikäisenä. Tyypin 2 diabetes kehittyy elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta tavallisesti hitaasti vuosien kuluessa. Sitä edeltää usein metabolinen oireyhtymä, joka tarkoittaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasaumaa. Oireyhtymään liittyvät sokeriaineenvaihdunnan häiriön lisäksi kohonnut verenpaine, suurentuneet veren kolesteroli- ja triglyseridiarvot, lisääntynyt veren hyytymistaipumus sekä keskivartalolihavuus.
Kun metaboliseen oireyhtymään liittyviä terveysongelmia havaitaan, on niiden hoito tärkeää aloittaa mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabetes voidaan ehkäistä tai sen puhkeamista voidaan ainakin viivästyttää elintapojen muuttamisella. Olennaista on painonhallinta ja tarvittaessa laihduttaminen, säännöllinen liikunta sekä terveellinen, monipuolinen ruokavalio, joka noudattelee yleisiä suosituksia.
Monet työikäiset kärsivät oikuttelevasta vatsantoiminnasta. Joillakin vatsa on luontaisesti herkempi kuin toisilla ja ärtyy helpommin esimerkiksi epäsäännöllisestä ateriarytmistä, kiireisestä elämäntyylistä tai stressistä. Toisinaan puhutaan ”stressivatsasta”, mikä voi tarkoittaa myös ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS). Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä FODMAP-hiilihydraattien rajoittamisen ruokavaliosta on todettu helpottavan vatsaoireita.
Vatsavaivoja voivat aiheuttaa myös laktoosi-intoleranssi ja keliakia. Sopivalla ruokavaliolla voi kuitenkin selättää useimmat vatsavaivat.