Sormiruokailu – koska aloittaa?

Heti alussa on turha odottaa, että lapsi söisi paljon: sormiruokailu vaatii kärsivällisyyttä. Unohda siis hoputtaminen ja anna lapsen tutustua uusiin ruoka-aineisiin omaa tahtiaan. Vauvat kehittyvät eri tahtiin myös ruokailun kanssa.

Tällä kertaa ruoalla leikkiminen on sallittua ja jopa suotavaa – se on yksinkertaisesti lapsen tapa oppia. Sormiruokailun tarkoitus on tukea lapsentahtista ruokailua, jossa lapsi itse päättää mitä hän syö, kuinka paljon hän syö ja lisäksi miten hän syö.

Tarjolla on hyvä olla monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita. Lapsi saa itse päättää, mitä hän haluaa syödä. Ruokaa ei tule laittaa lapsen suuhun, ja toisaalta suusta saa sylkeä ulos kaiken, mikä ei maistu. Seuraavalla kerralla maku on jo tutumpi, ja ruoka-aine saattaakin olla lapsen mielestä hyvää.

Ruoka tulee pilkkoa lapsen nyrkkiin sopiviksi paloiksi tai suikaleiksi: pitkulainen malli on siksi hyvä, että siitä saa hyvän otteen nyrkillä, mutta ruokaa jää myös ulkopuolelle mutusteltavaksi.

Turvallisesti sormiruokaillen

Sormiruoka on sopivaa jo pienelle lapselle kunhan muistaa muutaman perusasian. Lasta ei koskaan saa jättää yksin ruoan kanssa. Selkeän tukehtumisvaaran aiheuttavia ruokia eli kovana suussa pysyviä pieniä paloja (pähkinät, kuorimattomat ja kokonaiset viinirypäleet jne.) ei tule laittaa edes lapsen ulottuville.

Ruoka-aineita valittaessa tulee noudattaa neuvolan suositusta siitä, missä ikävaiheessa mitäkin saa lisätä pienen lapsen ruokavalioon. Vaikka sormiruokailun aloittaisi heti lapsen osatessa istua tukevasti, imetykseen ja äidinmaitoon liittyvät suositukset pätevät silti. Sormiruokailu kehittää lasta erilaisten ruokien maistelijana. Lisäksi motoriset taidot, kuten pinsettiote, kehittyvät lapsen käyttäessä omia käsiään syömiseen. Tämän jälkeen lapsi nauttii vaikkapa marjojen tai rusinoiden poimimisesta lautaselta, ja samalla syömisestä tulee hauskaa.

Koska sormiruokailun voi aloittaa?

Lasten motoriset taidot kehittyvät hyvin eri tahdissa. Lapsen voikin antaa kokeilla, saako omalla kädellä poimittua sopivia paloja hedelmää tai vihannesta. Jos lapsi ei ole motorisesti valmis puremaan palasta, hän todennäköisesti vain imeskelee tai sylkäisee palasen pois. Mitään haittaa sormiruoan tarjolle asettamisesta ei siis ole, kunhan joku aikuinen koko ajan seuraa ruokailua vierestä.

Lapsi ruokailee itse omassa tahdissa

Kaiken taustalla on ajatus lapsentahtisesta ja –tahtoisesta ruokailutilanteesta, jossa lapsi itse päättää mitä hän syö, kuinka paljon hän syö ja lisäksi miten hän syö – eli yleensä sormin. Sormiruokailussa tavoitellaankin kaikille miellyttävää ja positiivista ateriointikokemusta. Lasta ei syötetä tai pakoteta syömään, vaan hän poimii itse suuhunsa eteen asetettuja pieniä ruokapaloja. Aikaa toki kuluu ja sotkua syntyy, mutta se kuuluu asiaan! Lapsen itse sormiruokaillessa jää myös vanhemmille aikaa nauttia oma ateriansa, kunhan vain samalla pitää silmällä aktiivisesti lapsen ruokailun sujumista turvallisissa merkeissä.

Miten tarjota simppeliä sormiruokaa?

Tässä esimerkkejä laajasta valikoimasta, jolla sormiruokailijan aterian voi täyttää.

Paloiteltuna tai suikaloituna

• banaani
• päärynä
• marjat
• vesi- tai hunajameloni sopivina paloina
• leipäviipaleet tai palat
• suolattomat (luomu)riisikakut
• maissinaksut
• kiivihedelmä
• kuorittu tuorekurkku
• tomaatti
• omena
• avokado

Uunissa kypsennettyinä

• bataatti
• peruna
• porkkana

Keitettyinä

HUOM! Älä keitä soseeksi tai liian pehmeäksi, vaan jätä palaset napakaksi, jotta niistä saa hyvin kiinni

• perunat (isoina paloina)
• sopivan muotoiset pastat
• bataatti
• kananmuna
• palsternakka
• porkkana
• parsakaali (jätä vartta kukinnon kanssa kahvaksi)
• kukkakaali (tarjoile kuten parsakaali) Huom! Suuret määrät kaaleja voivat aiheuttaa ilmavaivoja lapsille, joten anna niitä alle 1-vuotiaalle vain pieniä määriä.

Tärkeää sormiruokailussa

• Aloita sormiruokien tarjoaminen pikkuhiljaa, n. 6 kk:n iässä, kun lapsi osaa istua tukevasti itse.

• Älä koskaan jätä vauvaa yksin syömään, kun tarjoat hänelle sormiruokaa. On tärkeää, ettei vauva saa kerralla liian isoa palaa suuhunsa, sillä se voi aiheuttaa tukehtumisvaaran.

• Keitä kasvispalat sopivan pehmeiksi.

• Älä mausta kasviksia suolalla tai pippurilla, näin lapsi oppii tunnistamaan erilaisia, puhtaita kasvismakuja.