Hanna Kautiainen
ETM, ravitsemusasiantuntija
Perhe-elämästä ja mökkeilystä innostuva ruokaharrastaja, joka nyhjää vaikka tyhjästä päivällisen pöytään.
Vatsavaivat ovat piinaava kumppani - kukapa ei toivoisi vaivatonta vatsaa! Yleisimpiä vatsavaivojen aiheuttajia on laktoosi-intoleranssi ja toiminnalliset vatsavaivat, kuten niin sanottu ärtyvä suoli. Vatsan ja suoliston hyvinvointia kannattaa vaalia, vaikka erityistä ongelmaa ei olisikaan. Poimi tästä vinkit vatsaystävälliseen elämään.
Onko ähky ja ällötys tuttu tunne ruoan jälkeen? Syynä on todennäköisesti liian runsas ja rasvainen ateria, joka jumahtaa vatsaan ja saa olon pinkeäksi. Myös voimakkaasti maustetut ruoat voivat olla syy kurjaan oloon vatsan seudulla. Muista siis tasainen ateriarytmi ja kohtuulliset annoskoot. Useimmille viisi ateriaa päivässä on sopiva tahti. Maitotuotteet ovat oiva valinta aamu-, väli- ja iltapalaksi leivän ja marjojen tai hedelmien rinnalla.
Kuitua tarvitaan, jotta suolisto toimisi hyvin. Päivittäinen kuidun saantisuositus on 25-35 grammaa, mutta keskimäärin kuidunsaanti jää suomalaisilla alle suosituksien. Moni meistä tarvitsisi päivittäin muutaman gramman lisää. Muista siis vatsaasi kuitupitoisilla ruoilla, kuten runsaskuituisilla täysjyväviljavalmisteilla, kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä.
Jotta elimistö, myös suolisto, toimii parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitsemme päivittäin pari litraa nestettä. Pitkin päivää juotavaksi juomaksi sopii parhaiten vesi, mutta aterioiden ohella ja välipaloille voi valita maitotuotteista ja täysmehuista ravitsevia sekä maistuvia vaihtoehtoja.
Myös vatsa ja suolisto tykkäävät säännöllisestä liikunnasta. Suoli toimii laiskasti, jos liikunnan harrastaminen jää hyvin vähiin. Liikkua voi monella tavalla. Toiset innostuvat tavoitteellisesta urheilusta, kun taas toisille sopii paremmin arki- tai hyötyliikunta.
Stressin tarkoitus on hyödyllinen, eli saada aikaan poikkeuksellisen hyvä suoritus. Lyhytaikaisena ja kohtuullisena se lisää tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Jos stressi kuitenkin jatkuu pitkään, siitä voi olla vaikea palautua. Osa ihmisistä reagoi stressiin vatsallaan. Usein puhutaan ”stressivatsasta”, mikä voi tarkoittaa myös ärtyvän suolen oireyhtymää. Pitkittyneestä stressistä kärsii koko elimistö, myös vatsa ja suolisto. Stressin säätelyssä auttavat paitsi ajanhallinta ja priorisointi myös päivittäiset rentoutumishetket sekä muutenkin riittävä lepo ja uni.