Janita Bergström
ETM, ravitsemusasiantuntija
Kaurapuurosta ja ihmisistä energiaa ammentava ruokafiilistelijä, jonka tavoitteena on juosta aina vain pidemmälle.
Yksivuotias voi alkaa syödä muun perheen kanssa samaa ruokaa, eikä ikään liittyviä ruokarajoituksia tässä vaiheessa enää ole. Makeita, rasvaisia ja suolaisia välipaloja kannattaa silti välttää – harva lapsi osaa niitä tässä vaiheessa oma-aloitteisesti vielä pyytääkään. Niiden asemasta onkin hyvä jatkaa tutustumista värikkäiden kasvisten, marjojen ja hedelmien valikoimaan.
Ravitsemussuosituksien toteutuminen myöhemmällä iällä helpottuu, jos jo lapsena tottuu vähäsuolaiseen, terveellisiä valintoja painottavaan ruokavalioon. Hyvin usein lapsen ruokavalion laatu kuitenkin heikkenee hänen siirtyessään perheen kanssa yhteisiin ruokatapoihin; suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa saadaan hieman liikaa. Siksi koko perheen ruokavalion laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Kokeile lautasmallia, joka on yksinkertainen ohje täysipainoisen ja monipuolisen aterian koostamiseen. Yli 1-vuotiaan lapsen lautasmallissa aterian eri osien suhteet säilyvät, mutta annoskoko on pienempi.
Lautasmallia noudattamalla koko perhe voi syödä samaa ruokaa. Annoskoko vaihtelee kunkin perheenjäsenen energiantarpeen mukaan.Lapset pitävät usein selkeistä mauista. Eri ruoka-aineet voi sijoitella lautaselle hieman erilleen, jotta lapsi saa mahdollisuuden tutustua uusiin raaka-aineisiin rauhassa maistellen.
Koko perheelle sopivien ruokien valinnassa kannattaa noudattaa seuraavia suosituksia:
Tavanomainen rasvaton lehmänmaito tai maidon tapaan käytettävä täydennetty ja makeuttamaton kasvipohjainen juoma sopii juomaksi noin yhden vuoden iästä ja hapanmaitovalmisteet 10 kuukauden iästä alkaen. Perheen niin halutessa voi imetystä jatkaa yhden ikävuoden jälkeenkin.
Leikki-ikäinen lapselle suositellaan päivittäin 4 dl nestemäisiä rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita riittävän kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Tämä määrä sisältää hapanmaitovalmisteet ja vellit. Lisäksi suositellaan 1 viipale vähärasvaista ja vähäsuolaista juustoa (rasvaa enintään 17 % ja suolaa enintään 1,2 %). Jos korvaat maidon kasvipitoisilla juomilla tarkistathan niiden kalsiumin jodin ja D-vitamiinipitoisuuden.
Avainsanat taaperon ravitsemuksessa ovat säännöllisyys ja monipuolisuus. Aterioiden ja välipalojen muodostama säännöllinen ateriarytmi on pienelle lapselle tärkeää, sillä pitkät ateriavälit ja nälkä aiheuttavat helposti väsymystä ja ärtyneisyyttä. Koska lapsi voi syödä kerrallaan vain pieniä annoksia, on hänelle tarpeen tarjota päivittäin aamupala, lounas, päivällinen, iltapala ja 1–2 välipalaa. Päivähoidossa oleva lapsikin tarvitsee vielä kotona kunnon päivällisen ja iltapalan, jotta energiaa riittää kasvuun, kehitykseen ja leikkeihin. Koko perheelle suositellaan syömistä 3–4 tunnin välein, mikä vastaa 4–6 ateriakertaa päivässä. Säännöllinen syöminen tukee sekä kylläisyyden säätelyä että vireystilaa.
Vuoden ikäinen on jo taitava lusikan käyttäjä, kunhan saa vaan mahdollisuuden harjoitteluun. Hän osaa myös osoittaa, milloin vatsa on kylläinen. Pienellä lapsella on ilmiömäinen kyky vakioida päivittäin tarvitsemansa energian saanti, vaikka ruokamäärä ja ruoan energiapitoisuus vaihtelevatkin eri aterioilla. Joskus ruokaa menee paljon, joskus vähän. Lautaselle saa jäädä ruokaa, eikä ruokaa tulisi koskaan pakonomaisesti tyrkyttää. Kannattaa luottaa siihen, että lapsi kyllä syö, kun hänellä on nälkä. Jos tuntuu, että ateria ei koskaan tule syödyksi, onko mahdollista, että annoskoko on liian suuri tai lapsi napostelee varsinaisten ruoka-aikojen välissä?
Aina ei olla ruoka-aikaan kotona. Kätevänä retkieväänä toimivat Valio Onni® puurot, jotka säilyvät huoneenlämmössä, ja maistuvat taaperon lisäksi koko perheelle.
Taapero osallistuu mielellään pieniin keittiöaskareisiin. Lapsi voi avustaa ruoanlaitossa laittamalla pilkottuja juureksia kattilaan, kunhan kattila ei vielä tässä vaiheessa ole kuumalla liedellä. Välillä makupala livahtaa ketterästi myös suuhun. Lapsen onkin hyvä antaa maistaa kaiken tyyppisiä ruokia, mutta suolaisten, etikkaisten, makeiden ja rasvaisten palojen napostelu on syytä rajoittaa vain maistamiseen. Lasta kannattaa rohkaista uteliaaksi maistajaksi, joka uskaltaa ja haluaa tutkia, tunnustella, haistella ja maistella uusia kiinnostavia ruoka-aineita. Mitä monipuolisempi ruokavalio lapsella on jo pienenä, sitä helpommin ja ennakkoluulottomammin hän suhtautuu uusiin ruokalajeihin myös myöhemmin. Karvaisiin ja happamiin makuihin tottuminen saattaa kuitenkin vaatia useamman maistamiskerran. Aikuisten ja vanhempien sisaruksien esimerkki saattaa houkutella arempaakin lasta maistamaan.
Jos haluat lukea lisää siitä, kuinka lapsen kanssa voi tutustua makujen maailmaan, lue artikkeli makukoulusta.