Valloittava vadelma

Sinne, missä vadelma kasvaa

Luonnonvaraisessa vadelmassa on pienet, erittäin makeat marjat. Vadelma kasvaa piikikkäässä pensaassa, yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle saakka. Tätä pohjoisempana vadelma on harvinaisempi. Villivadelmia kannattaa etsiä valoisilta ja ravinteikkailta kasvupaikoilta, kuten hakkuuaukioilta, metsänlaidoista, sähkölinjojen alusmailta sekä purojen, jokien ja merien rannoilta. Jos luonnonvaraisia vadelmia ei lähiseuduilta löydy, voit hyvin hyödyntää puutarhavadelmia, joiden marjat ovat villivadelmia suurempia. Vadelmat kypsyvät tavallisesti heinä-elokuussa.

Vadelmasta hyödynnetään tavallisesti vain marjat, mutta myös vadelmapensaan lehdet ovat kokeilemisen arvoinen raaka-aine. Vadelmanlehdistä valmistuu muun muassa ihanan aromaattinen vadelmanlehtimehu ja vadelmanlehtitee. Vadelmanlehtiä voi kerätä alkukeväästä elokuulle saakka.

Säilö satoa talven varalle – näin pakastat vadelmat

Tuoreet vadelmat ovat makuelämys vertaansa vailla. Vadelmasta voi kuitenkin hyvin kokkailla myös talvella, sillä vadelmien säilöntään on monta eri tapaa. Itse poimitut vadelmat voi käyttää pakastimesta sellaisenaan, mutta erityisesti ulkomaiset pakastevadelmat on syytä keittää ennen käyttöä. Pakastamisen lisäksi vadelmia voi säilöä hilloksi ja mehuksi.

1. Pakasta vadelmat mahdollisimman pian poiminnan jälkeen.
2. Pakasta vadelmat mieluummin pakastusrasioissa kuin pusseissa: rasiassa marjojen rakenne pysyy parempana. 
3. Valitse pakastettavaksi vain ensiluokkaiset vadelmat, sillä yksikin pilaantunut marja voi pilata koko rasian sisällön.
4. Vadelmien maku säilyy parhaiten, kun sujautat mukaan hieman sokeria.
5. Jos pakastimessa ei ole riittävästi tilaa, voit säilöä vadelmat myös keittämällä niistä hilloa tai mehua.