Pitopöydän perinneruoat

Tiedätkö, mitä kuuluu karjalaiseen pitopöytään? Entä, mitä syödään Savossa? Tutustu eri alueiden perinneruokiin ja poimi talteen ideat vaikkapa sukujuhliin.

Sukujuhlissa tarjoilut hoidetaan yleensä pitopöytänä, jossa ruokaa on tarjolla sen seitsemää sorttia. Näillä ohjeilla valmistat oman alueesi perinneherkut!

Länsisuomalainen pitopöytä

Länsi-Suomi on ollut satoja vuosia vahvaa maanviljelys- ja kalastusaluetta. Länsi-Suomessa erityisesti rannikolla ja saaristossa nautitaan merikaloja, kuten ahvenia, siikaa, haukea ja silakoita monessa muodossa. Jälkiruokapöydässä erilaiset omenaherkut ovat varsin yleisiä. Rannikolla näkyy myös erityisen vahvana Ruotsin vaikutus.

Suomenruotsalaiset sukujuhlat ajoittuvat usein rapujuhlien tai elokuun lopun venetsialaisten yhteyteen. Ahvenmaan pannukakkua tarjoiltiin ennen vanhaan jopa häissä. Rannikon oma erikoisherkku, tyrni sopii modernisti kastikkeeseen ja kalan graavaamiseen.

Karjalainen pitopöytä

Itä-Suomi on uuniruokaseutua ja erilaisia liharuokia valmistetaan edelleen pitkään uunissa hauduttamalla. Näistä karjalanpaisti on kaikkein tunnetuin. Karjalaiseen pitopöytään kuuluvat luonnollisesti myös itse tehdyt karjalanpiirakat ja kunnon munavoi. Ruuan kyljessä tarjollaan monesti ohutta rieskaa. Ruokajuomana tarjotaan kotikaljaa. Venäläisen keittiön vaikutus näkyy karjalaisissa pitopöydissä, joissa hapatetut ruoat, sienet ja rahka ovat esillä eri muodoissa.

Pohjoisen pitopöytä

Pohjoisen pitopöydissä tarjoillaan luonnonantimia ja tarjoilut ovat saaneet vahvasti vaikutteita Lapista ja idästä. Lämpimänä ruokana tarjoillaan usein lihasoppaa, kermaista lohikeittoa tai poronkäristystä Lapin puikuloista tehdyn pottuvoin kera. Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa jälkiruokana on usein leipäjuustoa, joka tarjoillaan lakkahillon kanssa. Lakka eli hilla, kuten pohjoisessa marjaa kutsutaan, on erittäin tuttu näky pohjoisen jälkiruokapöydissä muutenkin.

Juhannusjuusto taas on pohjois-pohjanmaalainen erikoisuus, jota saatetaan edelleen keitellä keskikesän juhliin. Pohjanmaalaisia erikoisuuksia ovat myös erilaiset veriruoat, kuten palttu, ryynimakkarat sekä veriletut. Kainuu tunnetaan Suomen marja-aittana, joten monet kotimaiset metsämarjat mustikoista puolukoihin poimitaan juuri Kainuunmetsistä ja jalostetaan pitopöytien herkuiksi.

Keskisuomalainen pitopöytä

Keskisuomalaista pitopöytää voisi kutsua suomalaisen ruokakulttuurin sulatusuuniksi. Tälle alueelle on vaikea määritellä omia erityispiirteitä, sillä eri ruokakulttuurien vaikutukset ovat sulautuneet keskenään. Hämäläiset, savolaiset, karjalaiset ja pohjalaiset ruokaperinteet elävät sulassa sovussa Keski-Suomen pitopöydissä.

Keski-Suomen metsissä on paljon riistaa, joten hirveä ja metsälintuja sekä muita metsänantimia on runsaasti tarjolla. Muista liharuoista mainittakoon myös Pirkanmaan tunnetuin ruokalaji, mustamakkara. Hämäläisissä leivinuuneissa paistetaan edelleen muhkeaa rievää ja piimäjuusto on Hämeen vanhimpia juustoja.

Savolainen pitopöytä

Etelä- ja Pohjois-Savo on aina tunnettu karjatalousalueena, ja kukapa ei tietäisi Suonenjoen mansikoita? Marjat, maidot ja lihat näkyvät paikallisissa pitopöydissä edelleen. Savolaiseen pitopöytään kuuluvat myös ruisleipä ja piimään valmistuvaa hapan ohraryynirieska, joka taipuu varsin juhlavaksi smörrebröd tyylillä. Itäsuomalainen leipä on tyypillisesti länsisuomalaista leipää happamampi. Lörtsy, kalakukko ja mustikkakukko ovat erittäin tunnettuja savolaisia herkkuja, joita kyllä kelpaa tarjoilla hienommissakin juhlissa.

Sesonki
Näin kokoat juhlien noutopöydän
Sesonki
Erityisruokavaliot kesäjuhlien tarjoiluissa
Sesonki
Perinteinen juhannusruoka: juhannusjuusto